Kielitiede:nollapersoona
nollapersoona
| nollapersoona |
suomen kielen konstruktio, jossa verbimuotona on yksikön 3. persoona ja subjektin tai vastaavan täydennyksen tilalla oleva "tyhjä paikka" edustaa tilanteen inhimillistä viittaukseltaan avointa eli epäspesifiä (tai geneeristä) osallistujaa
Nollapersoona on osa suomen persoonajärjestelmää, jossa sillä ei kuitenkaan ole näkyvää NP-edustajaa. Sen potentiaalinen henkilötarkoite on avoin eli epäspesifi ja distributiiviseksi hahmottuva. Samantapainen rakenne tunnetaan myös esim. virossa. Englannissa ilmausta vastaavat geneeriset one ja you, saksassa ja ruotsissa man. Rooliltaan nolla on yleensä kokija, johon lauseen alussa mainittu paikka, ajankohta tai muu tekijä vaikuttaa: Suomessa joutuu saunaan, Sitä kokemusta ei unohda. Jos-niin-yhdyslauseiden nollasubjekti voi olla agenttikin: Jos hakkaa mummille halkoja, tekee hyvän työn. Usein nollasubjektilauseessa on modaaliverbi: Sitä ovea ei saa avata, Hampaat täytyy harjata. Nollapersoona voi edustaa myös habitiiviadverbiaalia: Kun ei ole rahaa, pitää mennä leipäjonoon. Puuttuva persoona voi olla myös objektin paikalla, tunnekausatiivien yhteydessä: Pimeässä pelottaa.
Nollapersoonan kieliopillista ja semanttista olemusta ensimmäisenä kuvanneet Hakulinen & Karttunen (1973) käyttivät siitä nimitystä missing person, minkä jälkeen siihen viitattiin suomeksi jonkin aikaa nimityksillä kadonnut henkilö, geneerinen nolla ja henkilökato. Nykyinen nimitys on peräisin vuodelta 1995.
Erikieliset vastineet
| missing person | englanti (English) | |
| zero person | englanti (English) | |
| üldisik | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- nolla-anafora
- nollasubjekti (alakäsite)
Käytetyt lähteet
LaitinenL1995, VilkunaM2000, SorjonenM2001, SiiroinenM2001, LaitinenL2006, VISK2008, EKG1993, Hakulinen&Karttunen1973, HakulinenA1987, VilkunaM1992, Valian1990
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 3.2.2026: Kielitiede:nollapersoona. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:nollapersoona.)