Kielitiede:nolla-anafora

    Tieteen termipankista

    nolla-anafora | anaforinen nolla

    nolla-anafora
    anaforinen nolla
    Määritelmä konstruktio, jossa edellä puheena olleeseen tai tilantessa läsnä olevaan tarkoitteeseen viitataan käyttämättä anaforista pronominia
    Selite Esimerkissä Kissa juoksi jäniksen kiinni, vaikka _ olikin sitä kömpelömpi nolla-anaforan tyhjä paikka edustaa edellisen lauseen subjektia (kissa). Nolla-anaforalla on usein affektinen funktio. Ilmiönä se kuuluu ellipsiin. (Sitä ei sen sijaan pidä sekoittaa nollapersoonaan, joka on kieliopillisesti ja semanttisesti aivan eri konstruktio.)
    Lasten on arvioitu käyttävän kahden ja kolmen ikävuoden välillä anaforista nollaa laajemmin kuin aikuiset esimerkiksi sanoessaan *nukkuu sängyssä tarkoittaen 'nalle nukkuu sängyssä'. Aikuisetkin tosin käyttävät tietyin ehdoin anaforista nollaa viittaamaan kontekstissa läsnä olevaan tarkoitteeseen, esim. toteamalla sänkyyn vilkaistuaan siinä olijasta: nukkuu.
    Lisätiedot
    VISK2008 Nolla-anaforaksi kutsutaan ilmiötä, jossa edeltävästä tekstistä tai puheesta tuttu tarkoite jätetään mainitsematta, ts. ”nollaedustuksen” varaan, esim. Lapsi tuli ajoissa kouluun ja __ ehti lukea vielä läksyjäkin. Puuttuvaksi tulkitaan nimenomaan 3. persoonan tarkoite. (» § 1431.)

    Erikieliset vastineet

    zero-anaphoraenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    VISK2008, HakulinenA&Laitinen2008, ELL

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Kielitiede:nolla-anafora. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:nolla-anafora.)