Kielitiede:nolla-anafora
nolla-anafora | anaforinen nolla
| nolla-anafora | |||
| anaforinen nolla |
Määritelmä
konstruktio, jossa edellä puheena olleeseen tai tilantessa läsnä olevaan tarkoitteeseen viitataan käyttämättä anaforista pronominia
Selite
Esimerkissä Kissa juoksi jäniksen kiinni, vaikka _ olikin sitä kömpelömpi nolla-anaforan tyhjä paikka edustaa edellisen lauseen subjektia (kissa). Nolla-anaforalla on usein affektinen funktio. Ilmiönä se kuuluu ellipsiin. (Sitä ei sen sijaan pidä sekoittaa nollapersoonaan, joka on kieliopillisesti ja semanttisesti aivan eri konstruktio.)
Lasten on arvioitu käyttävän kahden ja kolmen ikävuoden välillä anaforista nollaa laajemmin kuin aikuiset esimerkiksi sanoessaan *nukkuu sängyssä tarkoittaen 'nalle nukkuu sängyssä'. Aikuisetkin tosin käyttävät tietyin ehdoin anaforista nollaa viittaamaan kontekstissa läsnä olevaan tarkoitteeseen, esim. toteamalla sänkyyn vilkaistuaan siinä olijasta: nukkuu.
Lasten on arvioitu käyttävän kahden ja kolmen ikävuoden välillä anaforista nollaa laajemmin kuin aikuiset esimerkiksi sanoessaan *nukkuu sängyssä tarkoittaen 'nalle nukkuu sängyssä'. Aikuisetkin tosin käyttävät tietyin ehdoin anaforista nollaa viittaamaan kontekstissa läsnä olevaan tarkoitteeseen, esim. toteamalla sänkyyn vilkaistuaan siinä olijasta: nukkuu.
Lisätiedot
VISK2008 Nolla-anaforaksi kutsutaan ilmiötä, jossa edeltävästä tekstistä tai puheesta tuttu tarkoite jätetään mainitsematta, ts. ”nollaedustuksen” varaan, esim. Lapsi tuli ajoissa kouluun ja __ ehti lukea vielä läksyjäkin. Puuttuvaksi tulkitaan nimenomaan 3. persoonan tarkoite. (» § 1431.)
Erikieliset vastineet
| zero-anaphora | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- anaforinen (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
VISK2008, HakulinenA&Laitinen2008, ELL
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Kielitiede:nolla-anafora. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:nolla-anafora.)