Oikeustiede:Etelämanner
Etelämanner
Etelämanner |
Määritelmä
kansainvälisessä oikeudessa Etelämanner-sopimusalue viittaa 60. eteläisen leveyspiirin eteläpuoliseen kansainväliseen alueeseen
Selite
Maantieteellisesti Etelämanner on etelänapaa ympäröivä lähes kokonaan mannerjään peittämä maa-alue. Seitsemän valtiota esitti 1900-luvun alkupuoliskolla rajoitettuja aluevaatimuksia Etelämantereeseen. Vuonna 1959 tehdyssä Etelämannerta koskevassa sopimuksessa (SopS 31/1984) aluevaatimukset jäädytettiin: sopimuksen voimassaoloaikana aluevaatimuksiin ei voida vedota eikä uusia vaatimuksia voida esittää tai vanhoja laajentaa. Etelämanner-sopimuksen mukaan sen määräyksiä sovelletaan "60. eteläisen leveyspiirin eteläpuolella sijaitsevaan alueeseen lauttajää mukaan luettuna". Etelämanner-sopimuksen kattamaan alueeseen kuuluu siis etelänapaa ympäröivän mantereen ohella suuri osa Eteläisestä jäämerestä saarineen sekä lauttajää alueella. Sopimus ei kuitenkaan vaikuta valtioiden oikeuksiin aavalla merellä.
Lisätiedot
Kirjoittajat: Kari Hakapää ja Lotta Viikari
Kirjoittajat: Kari Hakapää ja Lotta Viikari
Lähikäsitteet
- aluesaanto kansainvälisessä oikeudessa
- arktiset alueet
- kansainvälinen merioikeus
- kansainvälinen ympäristöoikeus
- valtioalue
Käytetyt lähteet
BarrettJ2015, HakapääK2010, ss. 104-106, RothwellD1996, s.110-153, KariV2020
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:Etelämanner. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Etelämanner.)