Filosofia:identtisyysteoria

    Tieteen termipankista

    identtisyysteoria | identiteettiteoria

    identtisyysteoria (ehdotettu)
    identiteettiteoria
    Määritelmä näkemys, jonka mukaan mielentilat ovat aivotiloja
    Selite Identtisyysteoria on materialistinen selitys mielen ja ruumiin väliselle yhteydelle, joka on ollut filosofian keskeisiä ongelmia René Descartesista (1596-1650) saakka. Teorian mukaan mentaaliset tilat kuten ajattelu, uskominen ja tunteminen ovat palautettavaissa tiettyihin aivotiloihin. Tietyssä mielentilassa oleminen on siten olemista tietyssä neuraalisessa tilassa. Siten esimerkiksi kipu on teorian mukaan c-tyypin hermosäikeiden aktivoitumista.
    Identtisyysteorian kehittivät vastauksena behaviorismin ongelmiin Herbert Feigl (1902-1988) ja U. T. Place (1924-) 1950-luvulla, ja sen eri versioita ovat puolustaneet mm. J. J. C. Smart, David Armstrong, Hilary Putnam, David Lewis ja Donald Davidson. Identtisyysteorian uudempi tunnettu versio on funktionalismi, jolla pyritään myös selittämään mielen toiminta materialistisesti.

    Erikieliset vastineet

    identity theoryenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    BunninNYuJ2004

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:identtisyysteoria. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:identtisyysteoria.)