Oikeustiede:Euroopan unionin lainsäädäntömenettely
Euroopan unionin lainsäädäntömenettely
Euroopan unionin lainsäädäntömenettely |
Euroopan unionissa lainsäädäntö eli asetukset, direktiivit ja päätökset hyväksytään useimmiten tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, josta on määräykset EU:n toiminnasta annetun sopimuksen 294 artiklassa. Tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä Euroopan parlamentti ja neuvosto toimivat yhdessä unionin lainsäätäjinä. Komissiolla on lähestulkoon yksinomainen aloiteoikeus, johon kuuluu myös oikeus muuttaa tai peruuttaa antamansa ehdotus. Kansalliset parlamentit osallistuvat ylikansallisen tason lainsäätämiseen suoraan siten, että ne valvovat toissijaisuusperiaatteen noudattamista.
Tavallinen lainsäätämisjärjestys sisältää useita peräkkäisiä vaiheita, mutta nykyisin valtaosa EU:n lainsäädännöstä hyväksytään jo suoraan ensimmäisessä käsittelyssä. Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen lisäksi unionissa on käytössä erityisiä lainsäätämisjärjestyksiä, joista määrätään EUT-sopimuksen 289 artiklan 2 kohdassa.
Euroopan unionin toimielimet voivat hyväksyä sitovia oikeussääntöjä vain niissä kysymyksissä, joissa unioni on toimivaltainen. Jokaiselle EU-säädökselle on yksilöidysti esitettävä toimivaltaperuste, ns. oikeusperusta, unionin perussopimuksissa. Valittu oikeusperusta ratkaisee, mitä lainsäädäntömenettelyä noudatetaan.Kirjoittaja: Anna Hyvärinen
Lähikäsitteet
- asetus (EU:n)
- direktiivi
- Euroopan komissio
- Euroopan parlamentti
- Euroopan unionin neuvosto
- Euroopan unionin ylivaltiollinen toimivalta
- lainsäätämismenettely (valtiosääntöoikeus)
- toissijaisuusperiaate
- ylikansallinen lainsäädäntö
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:Euroopan unionin lainsäädäntömenettely. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:Euroopan unionin lainsäädäntömenettely.)