Oikeustiede:vireilläolovaikutus (lis pendens)

    Tieteen termipankista

    vireilläolovaikutus (lis pendens)

    vireilläolovaikutus (lis pendens)
    Määritelmä sääntö, jonka mukaan asian tultua tuomioistuimessa vireille samaa asiaa ei voida saattaa samanaikaisesti toisen oikeudenkäynnin kohteeksi
    Selite

    Vireilläolovaikutuksen vuoksi asia on sidoksissa siihen tuomioistuimeen, jossa se on käsiteltävänä. Vireilläolovaikutus on tarpeen ristiriitaisten ratkaisujen välttämiseksi. Oikeuskielessä vireilläolovaikutuksesta käytetään usein termin latinankielistä vastinetta lis pendens.

    Oikeudenkäyntiin liittyvä vireilläolovaikutus on riidatonta, vaikka siitä ei ole laissa nimenomaista säännöstä. Vireilläolovaikutus syntyy kaikissa tuomioistuimessa käsiteltävissä asiaryhmissä, mutta sen alkamishetki määräytyy osittain eri tavoin toisaalta riita- ja hakemusasioissa ja toisaalta rikosasioissa. Sidonnaisuus syntyy myös silloin, kun kyseisen vaatimuksen toteuttamiseksi on käytettävissä valinnaisia oikeussuojakeinoja.

    Vireilläolovaikutus on ehdoton prosessinedellytys. Tuomioistuimen tulee omasta aloitteestaan jättää asia tutkimatta, jos se havaitsee tämän olevan jo käsiteltävänä toisessa oikeudenkäynnissä tai muussa menettelyssä. Välimiesmenettelyn vireilläolo merkitsee kuitenkin tahdonvaltaisen prosessinedellytyksen puutetta ja edellyttää asianosaisen väitettä (Laki välimiesmenettelystä 967/1992, 5 §:n 1 momentti).
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Antti Jokela

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    LappalainenJ1990, WalamiesJ1998

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:vireilläolovaikutus (lis pendens). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:vireilläolovaikutus (lis pendens).)