Filosofia:imaginaatio
mielikuvitus | kuvittelukyky | imaginaatio
| mielikuvitus | |
| kuvittelukyky | |
| imaginaatio |
Määritelmä
1. Aristoteleella sisäisen aistin tuottama kuva ulkoisesta oliosta
2. kyky käsitellä toteutumattomia mahdollisuuksia
1. Aristoteleella sisäisen aistin tuottama kuva ulkoisesta oliosta
2. kyky käsitellä toteutumattomia mahdollisuuksia
Selite
Kuvittelukyky tai imaginaatio (myös mielikuvitus) on saanut eri merkityksiä filosofian historian aikana. Aristoteleen (384-322) tietoteoriassa ymmärrys tavoitti ulkoisen todellisuuden vain aistien kautta, jotka tuottivat aivoissa sijaitsevaan elimeen (jota Aristoteles kutsui kuvittelukyvyksi) kuvan, joka representoi ulkoista oliota. Tämä (mieli)kuva yhdisti eri aisteista saadut aistimussisällöt, ja sen avulla ymmärrys kykeni ajattelemaan ulkoista oliota ja abstrahoimaan sen muodon eli forman. Tunnetun keskiajan filosofian fraasin mukaan ymmärryksessä ei ole mitään mikä ei olisi ollut ensin aisteissa. Siten aristoteelisessa teoriassa ajattelu vaatii aina jonkinlaisen kuvan toimiakseen. Joidenkin keskiajan ajattelijoiden ja uuden ajan materialistien mukaan teorian ongelma on tämä välikappaleen oletus: Miten esimerkiksi Jumalaa voidaan ajatella välittömästi? Siksi jotkut luopuivat mielikuvan vaatimuksesta ja uudella ajalla luovuttiin ajatuksesta, että ymmärrys vaatii kuvittelukyvyn jäsentämistä.
1300-luvulta lähtien syntyi vaihtoehtoinen näkemys kuvittelukyvystä, jonka mukaan se on kyky, jolla voidaan käsitellä toistaiseksi toteutumattomia, kuviteltavissa olevia mahdollisuuksia. Varhaismodernissa kokeellisessa tutkimuksessa pyrittiin kuvittelemaan mahdollisia koetilanteita, jotka sitten toteutettiin. Ajatus luovasta mielikuvituksesta syntyi kuitenkin vasta romantiikan myötä 1800-luvulla. Siihen saakka mielikuvituksen ajateltiin yhdistelevän ulkoisesta maailmasta saatuja havaintoja.
1900-luvulla Jean-Paul Sartre (1905-1980) kehitteli kuvittelukyvyn fenomenologiaa tutkimuksessaan L'Imaginaire (1940). Ranskan kielessä termi imaginaire merkitsee sekä kuvittelukykyä että kuvittelun muodostamaa maailmaa. Sartrelle kuvittelukykyyn liittyy siis sekä toiminnallinen että fiktiivinen elementti ja hän käsittelee kuvittelua ajattelussa, tunteissa ja elämässä yleensä. Hän kritisoi perinteistä representationaalista käsitystä kuvittelukyvystä ja näkee kuvittelun maailmassa olemisen tapana. Kuvittelukyky on hänen mukaansa tietoisuuden olennainen piirre ja on merkittävin todellistumisen lähde. Kuvittelukyky ei kuitenkaan lisää mitään tietoisuuteen, vaan on "tietoisuus kokonaisuudessaan kun se ymmärtää vapautensa". Kuvittelukykyyn liittyy keskeisesti myös vapaus ja kuvittelukyky tulee erottaa havainnosta.
1300-luvulta lähtien syntyi vaihtoehtoinen näkemys kuvittelukyvystä, jonka mukaan se on kyky, jolla voidaan käsitellä toistaiseksi toteutumattomia, kuviteltavissa olevia mahdollisuuksia. Varhaismodernissa kokeellisessa tutkimuksessa pyrittiin kuvittelemaan mahdollisia koetilanteita, jotka sitten toteutettiin. Ajatus luovasta mielikuvituksesta syntyi kuitenkin vasta romantiikan myötä 1800-luvulla. Siihen saakka mielikuvituksen ajateltiin yhdistelevän ulkoisesta maailmasta saatuja havaintoja.
1900-luvulla Jean-Paul Sartre (1905-1980) kehitteli kuvittelukyvyn fenomenologiaa tutkimuksessaan L'Imaginaire (1940). Ranskan kielessä termi imaginaire merkitsee sekä kuvittelukykyä että kuvittelun muodostamaa maailmaa. Sartrelle kuvittelukykyyn liittyy siis sekä toiminnallinen että fiktiivinen elementti ja hän käsittelee kuvittelua ajattelussa, tunteissa ja elämässä yleensä. Hän kritisoi perinteistä representationaalista käsitystä kuvittelukyvystä ja näkee kuvittelun maailmassa olemisen tapana. Kuvittelukyky on hänen mukaansa tietoisuuden olennainen piirre ja on merkittävin todellistumisen lähde. Kuvittelukyky ei kuitenkaan lisää mitään tietoisuuteen, vaan on "tietoisuus kokonaisuudessaan kun se ymmärtää vapautensa". Kuvittelukykyyn liittyy keskeisesti myös vapaus ja kuvittelukyky tulee erottaa havainnosta.
Lisätiedot
lat. imago=kuva
Erikieliset vastineet
| imagination | englanti (English) | |
| imaginación | espanja (español) | |
| fantasia | italia (italiano) | |
| immaginazione | italia (italiano) | |
| imaginação | portugali (português) | |
| imagination | ranska (français) | |
| fantasi | ruotsi (svenska) | |
| Fantasie | saksa (Deutsch) | |
| fantaasia | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
KorkmanYrjönsuuri1998, Moran2000
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.4.2024: Filosofia:imaginaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:imaginaatio.)