Filosofia:konstituutio
todellistuminen | konstituutio
| todellistuminen | |||
| konstituutio |
Määritelmä
1. tietoteoriassa prosessi ajattelun objektien muodostamisen prosessille
2. fenomenologisessa reduktiossa objektin olemistapaa koskeva analyysi
1. tietoteoriassa prosessi ajattelun objektien muodostamisen prosessille
2. fenomenologisessa reduktiossa objektin olemistapaa koskeva analyysi
Selite
On kaksi tapaa ymmärtää ajattelun objektien muodostamisen prosessi:
1. luoda sille ristiriita
2. muodostaa x on muodostaa se tietoisuuden objektina, tuoda se tiedostuksen piiriin
Molemmat tavat koskevat objektien muodostamisen käytännön perustavia käsitteitä tai rakenteita ja kumpi tahansa tapa voi koskea sitä miten tunnistamme, organisoimme tai tulkitsemme aistimuksia. Ensimmäinen tapa liittyy idealismiin - objekti rakennetaan kirjaimellisesti.
Toinen tapa liittyy 1900-luvun fenomenologiaan ja sitä on käytetty eksplikoimaan Kantin ja Hegelin idealistisia ja realistisia aspekteja. Varsinkin uuskantilaiset kuten Paul Natorp (1854-1924) käyttivät termiä. Edmund Husserlin (1859-1938) Fenomenologisessa reduktiossa sulkeistaminen mahdollistaa tutkimustavan muutoksen, jossa siitä mitä jokin objekti (esimerkiksi tietokone) pitää sisällään (esimerkiksi komponentteja) siihen, miten se ylipäätänsä rakentuu minulle todelliseksi eli konstituoituu tai todellistuu. Siten konstituutio viittaa tapaan, jolla ei-intentionaliset aistimukset tulkitaan.
Husserlin kypsässä, transsendentaalissa vaiheessa, termi saa yhä tärkeämmän aseman hänen filosofiassaan. Termi esiintyy usein synonyyminä tekemiselle, tuottamiselle tai luomiselle. Husserlin mukaan kaikki tietoisuuden objektit konstituoituvat, jopa minuus (vaikkakaan ei täydellisesti). Husserl erotti myös konstituution eri lajeja, staattisen ja geneettisen konstituution. Staattisessa konstituutiossa tarkastellan noeettista ja noemaattista rakennetta, jotka tekevät mahdolliseksi objektin ilmenemisen tietoisuudelle kun taas geneettisessä konstituutiossa tutkitaan tapaa, jolla objekti ilmenee kokemuksen ajallisessa virrassa.
Kommentaattorit ovat kuitenkin esittäneet eriviä mielipiteitä siitä, mitä konstituution tarkkaan ottaen on. Eräät ovat verranneet sitä jopa sosiaaliseen konstruktionismiin. Husserlille kuitenkin myös luonnonolioita leimaa konstituutio.
Martin Heidegger (11889-1976) muutti tämän aiheen kohdalla terminologiaa. Konstituution sijaan hän puhuu olemisesta ja olevasta (ymmärryksen aktin kohteet).
1. luoda sille ristiriita
2. muodostaa x on muodostaa se tietoisuuden objektina, tuoda se tiedostuksen piiriin
Molemmat tavat koskevat objektien muodostamisen käytännön perustavia käsitteitä tai rakenteita ja kumpi tahansa tapa voi koskea sitä miten tunnistamme, organisoimme tai tulkitsemme aistimuksia. Ensimmäinen tapa liittyy idealismiin - objekti rakennetaan kirjaimellisesti.
Toinen tapa liittyy 1900-luvun fenomenologiaan ja sitä on käytetty eksplikoimaan Kantin ja Hegelin idealistisia ja realistisia aspekteja. Varsinkin uuskantilaiset kuten Paul Natorp (1854-1924) käyttivät termiä. Edmund Husserlin (1859-1938) Fenomenologisessa reduktiossa sulkeistaminen mahdollistaa tutkimustavan muutoksen, jossa siitä mitä jokin objekti (esimerkiksi tietokone) pitää sisällään (esimerkiksi komponentteja) siihen, miten se ylipäätänsä rakentuu minulle todelliseksi eli konstituoituu tai todellistuu. Siten konstituutio viittaa tapaan, jolla ei-intentionaliset aistimukset tulkitaan.
Husserlin kypsässä, transsendentaalissa vaiheessa, termi saa yhä tärkeämmän aseman hänen filosofiassaan. Termi esiintyy usein synonyyminä tekemiselle, tuottamiselle tai luomiselle. Husserlin mukaan kaikki tietoisuuden objektit konstituoituvat, jopa minuus (vaikkakaan ei täydellisesti). Husserl erotti myös konstituution eri lajeja, staattisen ja geneettisen konstituution. Staattisessa konstituutiossa tarkastellan noeettista ja noemaattista rakennetta, jotka tekevät mahdolliseksi objektin ilmenemisen tietoisuudelle kun taas geneettisessä konstituutiossa tutkitaan tapaa, jolla objekti ilmenee kokemuksen ajallisessa virrassa.
Kommentaattorit ovat kuitenkin esittäneet eriviä mielipiteitä siitä, mitä konstituution tarkkaan ottaen on. Eräät ovat verranneet sitä jopa sosiaaliseen konstruktionismiin. Husserlille kuitenkin myös luonnonolioita leimaa konstituutio.
Martin Heidegger (11889-1976) muutti tämän aiheen kohdalla terminologiaa. Konstituution sijaan hän puhuu olemisesta ja olevasta (ymmärryksen aktin kohteet).
Erikieliset vastineet
| constitution | englanti (English) | |
| constitution | ranska (français) | |
| Gegenstand | saksa (Deutsch) | |
| Konstitution | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
ProteviJ2005, BackmanJ2010, Moran2000
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Filosofia:konstituutio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:konstituutio.)