Filosofia:kuva
kuva
| kuva |
Määritelmä
1. mentaalinen representaatio ulkoisesta objektista
2. kuvaus sanan merkityksestä
1. mentaalinen representaatio ulkoisesta objektista
2. kuvaus sanan merkityksestä
Selite
Filosofiassa kuva on mentaalinen representaatio ulkoisesta objektista, jolla on tiettyjä visuaalisia samankaltaisuuksia sen kanssa. Erityisesti varhaismodernissa filosofissa kuvaa pidettiin sekavana ja epätäydellisenä jäljitelmänä alkuperäisestä objektista (esim. kuva auringosta keltaisena pyörenä ympyränä). Myöhemmin tämänkaltaista ajatusrakennelmaa ryhdyttiin kutsumaan kuvateoriaksi ja se liitettiin introspektioon. Immanuel Kantin (1724-1804) skematismissa tutkittiin sitä miten kategoriat ovat suhteessa kokemukseen. Kantin mukaan jokaisella kategorialla on empiirinen vastinpari eli skeema. Kyseessä ei ole kuva, vaan sääntö, jonka mukaan kuvat muodostetaan.
1900-luvun behaviorismin myötä kuvateoria haastettiin, sillä introspektio katsottiin riittämättömäksi selitysperusteeksi. Hetken aikaa oli muodissa J. B. Watsonin (1878-1958) vaihtoehtoinen deskriptionalismi, jonka mukaan kuva on representaatio samalla tavoin kuin kiellinen kuvaus. Viime aikoina kuvateoria on tehnyt paluun empiirisen psykologian tutkimustiedon avulla ja sitä hyödynnetään representaatioon liittyvissä tutkimuksissa.
Kuva on perinteisesti liitetty representaation lisäksi myös merkityksen teoriaan. Kuvilla on ajateltu olevan läheinen suhde ajatteluun, ja sanan merkityksen ymmärtäminen uskottiin tuovan mieleen siihen liittyvän asiaankuuluvan kuvan. Gottlob Frege (1848-1925) kuitenkin haastoi tämän näkemyksen ja katsoi kuvien ja ajatuksien olevan vastakkaisia toisilleen. Kuva on vain psykologinen entiteetti, jolla ei ole merkitystä. Ludwig Wittgenstein (1889-1951) hyökkäsi myös kielen kuvateoriaa vastaan. Hänen mukaansa jos kuva voi vaikuttaa sanan merkitykseen, ulkoisen objektin selvästi näkeminen voi vaikuttaa merkitykseen vielä enemmän. Mutta objektin näkeminen ei ratkaisen merkitystä. Jos punaisen olion näkeminen ei selitä punaisuuden merkitystä, miten punainen mentaalinen kuva voi niin tehdä?
1900-luvun behaviorismin myötä kuvateoria haastettiin, sillä introspektio katsottiin riittämättömäksi selitysperusteeksi. Hetken aikaa oli muodissa J. B. Watsonin (1878-1958) vaihtoehtoinen deskriptionalismi, jonka mukaan kuva on representaatio samalla tavoin kuin kiellinen kuvaus. Viime aikoina kuvateoria on tehnyt paluun empiirisen psykologian tutkimustiedon avulla ja sitä hyödynnetään representaatioon liittyvissä tutkimuksissa.
Kuva on perinteisesti liitetty representaation lisäksi myös merkityksen teoriaan. Kuvilla on ajateltu olevan läheinen suhde ajatteluun, ja sanan merkityksen ymmärtäminen uskottiin tuovan mieleen siihen liittyvän asiaankuuluvan kuvan. Gottlob Frege (1848-1925) kuitenkin haastoi tämän näkemyksen ja katsoi kuvien ja ajatuksien olevan vastakkaisia toisilleen. Kuva on vain psykologinen entiteetti, jolla ei ole merkitystä. Ludwig Wittgenstein (1889-1951) hyökkäsi myös kielen kuvateoriaa vastaan. Hänen mukaansa jos kuva voi vaikuttaa sanan merkitykseen, ulkoisen objektin selvästi näkeminen voi vaikuttaa merkitykseen vielä enemmän. Mutta objektin näkeminen ei ratkaisen merkitystä. Jos punaisen olion näkeminen ei selitä punaisuuden merkitystä, miten punainen mentaalinen kuva voi niin tehdä?
Lisätiedot
lat. imago=representaatio; ks. kuva myös kirjallisuudentutkimuksessa.
Erikieliset vastineet
| image | englanti (English) | |
| imago | ranska (français) | |
| image | ruotsi (svenska) | |
| Imago | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 4.11.2024: Filosofia:kuva. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:kuva.)