lex | laki


lex
laki

Määritelmä laki-sanan (joskus lainkohta- tai sopimusehto-sanan) latinankielinen vastine

Selite

Lex voi tarkoittaa lakia niin laajassa kuin suppeassa mielessä. Laajassa mielessä se on ius (ʼoikeusʼ) -sanan synonyymi (aivan kuten suomen kielen sana ”laki”). Suppeassa merkityksessä lex voi olla mikä tahansa säädös. Aikojen saatossa – osin jo antiikin Roomasta lähtien – sanalla on viitattu erilaisten kansankokousten ja parlamenttien vahvistamiin normistoihin, hallitsijan antamiin asetuksiin, kaupunkien raatien päätöksiin jne. Latinalaisissa maksiimeissa lex tarkoittaa usein kaikkinaista kirjoitettua oikeutta ja joskus oikeutta ylipäätään. Toisaalta sana voi merkitä myös yksittäistä lainkohtaa, ts. säädöksen sisältämää säännöstä.

Niin ikään lex saattaa tarkoittaa yksityistä sopimusta tai sopimusehtoa, klausuulia (lex privata, sananmuk. ʼyksityinen lakiʼ). Hyvä esimerkki on saksalaisten notaarien tunnuslause: Lex est quodcumque notamus (vapaa käännös: ʼKaikesta siitä, minkä kirjaamme, tulee sitovaaʼ; sananmuk. ʼLaki[na] on [noudatettava] mitä tahansa merkitsemmekin muistiinʼ).

Klassisessa latinassa e-äänne lausuttiin lex-sanassa pitkänä: "leeks". Tätä ääntämistä noudatetaan suomalaisessa lakimieslatinassa.

Lex-sanan (osittainen) synonyymi on statutum (mon. statuta). Tämä sana ei kuitenkaan ole merkitykseltään yhtä laaja-alainen kuin lex. Statutum ei ole koskaan tarkoittanut lakia laajassa mielessä (oikeuden synonyyminä), vaan sanalla on viitattu yksinomaan säädettyihin (kirjoitettuihin) lakeihin (ja vastaaviin normistoihin). Erityisesti mainittakoon statutum-sanan esiintyminen kansainvälisessä yksityisoikeudessa. Sitä on käytetty, kun on määritetty, minkä kriteerin mukaan tuomarin tulee valita jutussa sovellettava lainsäädäntö. Pohjois-Italiassa pyrittiin jo 1200-luvulla määrittelemään kriteereitä sille, minkä kauppakaupungin paikallisia lakeja (statuta) tulee soveltaa silloin, kun jutulla on yhtymäkohtia useisiin (itsenäisiin) kaupunkeihin. Tällöin syntyivät latinalaiset ilmaukset statuta personalia (ʼhenkilöön liittyvät laitʼ), statuta realia (ʼesineisiin liittyvät laitʼ) ja statuta mixta (ʼsekamuotoiset laitʼ). Nämä heijastuvat yhä edelleen myös suomalaisessa kansainvälisessä yksityisoikeudessa, jossa puhutaan henkilöstatuutista ja esinestatuutista. – Statutum-sana on ollut pohjana sille, että juridisessa englannin kielessä (erikseen säädetyistä) laeista käytetään usein termiä statute ja että lainsäädäntö, ts. kirjoitettu oikeus, voidaan ilmaista englanniksi (myös) statute law tai statutory law.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjottaja: Heikki E. S. Mattila

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

MattilaH2000, MattilaH2013, s. 161-201, MattilaH2012, Pekkanen&Pitkäranta2006, PitkärantaR2001, TuoriK2007

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.11.2024: Oikeustiede:lex. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lex.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →