Oikeustiede:henkilöstatuutti
henkilöstatuutti
lex patriae | |||
lex domicilii | |||
lex corporationis | |||
henkilöstatuutti |
Henkilöstatuutilla tarkoitetaan kansainvälisessä yksityisoikeudessa henkilön henkilöoikeudellisiin kysymyksiin sovellettavaa lakia. Henkilöstatuutiksi katsotaan lähtökohtaisesti sen valtion, johon henkilöllä on erityisen vahva ja pysyvä yhteys, laki, jota tästä syystä voidaan soveltaa henkilöä koskeviin henkilöoikeudellisiin kysymyksiin. Henkilöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä luonnollista että oikeushenkilöä. Henkilöstatuutin piiriin luetaan lähtökohtaisesti kaikki luonnollista henkilöä koskevat henkilö-, perhe- ja perintöoikeudelliset kysymykset sekä toisaalta esimerkiksi kysymykset, jotka koskevat oikeushenkilöiden oikeuskelpoisuutta ja edustamista oikeustoimissa.
Luonnollisen henkilön henkilöstatuutti voidaan ratkaista kansalaisuusperiaatteen mukaan, jolloin henkilön henkilöstatuutti on kansalaisuusvaltion laki eli lex patriae. Luonnollisen henkilön henkilöstatuutiksi voidaan katsoa myös lex domicilii, jolloin henkilöstatuutti ratkaistaan joko kotipaikkaperiaatteen tai asuinpaikkaperiaatteen nojalla. Suomessa oikeushenkilön henkilöstatuutin määräytymisen kannalta keskeiseksi voidaan katsoa oikeushenkilön rekisteröintipaikka (nk. inkorporaatioteoria). Jos rekisteröintiä ei vaadita, oikeushenkilön henkilöstatuutiksi osoittautunee sen valtion, jossa oikeushenkilön johtoelin sijaitsee ja/tai jonka alueelle sen toiminta pääasiallisesti keskittyy, laki. On huomattava, että henkilöstatuutin perusliittymän muuntumista on ilmennetty oikeuskirjallisuudessa lukuisilla eri termeillä. Kansalaisuusperiaate henkilöstatuutin määräävänä periaatteena on väistymässä ja kansalaisuusliittymä korvaantunee asteittain kotipaikkaperiaatteella tai sen joustavammalla muodolla, asuinpaikkaperiaatteella luonnollista henkilöä koskevissa henkilöoikeudellisissa kysymyksissä.
Henkilöstatuutti-ilmaus ja sen määritelmä viittaavat kielellisesti yhteen ainoaan henkilöä koskevaan oikeusjärjestykseen. Yhtenäinen henkilöstatuutti jää kuitenkin tavoittamattomiin. Luonnollisen henkilön osalta tämä on seurausta erityisesti kansalaisuusperiaatteen merkityksen vähenemisestä. Luonteeltaan toisistaan poikkeavat henkilöoikeudelliset kysymykset ratkaistaan kussakin oikeudellisessa kategoriassa omien liittymäsääntöjensä avulla eikä sovellettava laki määräydy kaikissa tapauksissa saman kriteerin mukaan. Onkin pohdittu, onko kansainvälisessä yksityisoikeudessa historiallisena perintönä kulkenut henkilöstatuuttikäsite ylipäätänsä enää hyödyllinen.Kirjoittaja: Iina Tornberg
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
AlanenA1952, BogdanM2008, s. 148-164, Klami&Kuisma2000, s. 172-186
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:henkilöstatuutti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:henkilöstatuutti.)