euroalue

Määritelmä muodostuu talous- ja rahaliiton (EMU) jäsenvaltioista, jotka ovat ottaneet yhteiseksi rahayksikökseen euron, ja joiden rahapolitiikka on Euroopan keskuspankin johdossa

Selite

Euroalue, jonka keskeinen toimija on Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n jäsenvaltioiden valtiovarainministereistä koostuva euroryhmä, on valtiosääntöoikeudellisesti merkittävä siksi, että perustuslain säännökset eivät täysimääräisesti ota huomioon Euroopan unionin piirissä tapahtunutta osittaista hajaantumista. Unionirakenteen rinnalla toimii useita valtiosopimuspohjalta toimivia muodollisesti itsenäisiä päätöksentekojärjestelmiä (mm. Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV), Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) ja Schengenin sopimus). Perustuslain 93 § (toimivalta kansainvälisissä asioissa) säätää toisessa momentissa vain "Euroopan unionissa tehtävistä päätöksistä" eduskunnan myötävaikutuksella, mutta valtioneuvoston johdossa. Kun eduskunnan myötävaikutuksesta sääntelevät PeL 96 § ja 97 § säätävät vain Euroopan unionista ja Eurooppa-neuvostosta, säännösten tulkintaa on laajennettu siten, että ne koskevat tiiviissä EU-yhteydessä toimivia järjestelmiä Euroalue mukaan lukien. Ilman tällaista tulkintaa niihin olisi tullut soveltaa PeL 93.1 §:n säännöstä, jonka mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

EU-liitännäisten järjestelyjen merkitys eduskuntatyössä korostui erityisesti ns. eurokriisin kehityksen mukana, ja keskeiseen asemaan tuli valtiovarainministerin osallistuminen euroryhmän kokouksiin, siellä esille tulevat asiat ja niiden ennakkoraportointi eduskunnan kannan muotoilua silmällä pitäen ns. U-kirjelmin ja E-kirjein (PeL 96 ja 97 §).

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:euroalue. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:euroalue.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →