Oikeustiede:derogaatio
derogaatio
derogaatio (luo nimityssivu) |
Oikeusjärjestyksen ajatellaan olevan yhtenäinen ja systemaattinen kokonaisuus, mutta joskus käy niin, että säännöt eivät ole keskenään sopusoinnussa. Tällaisten ongelmien ratkaisuksi on kehitetty oppeja, joiden mukaan esimerkiksi myöhemmin säädetyn lain katsotaan syrjäyttävän aikaisemmin säädetyn lain (lex posterior derogat legi priori). Valtiosääntöoikeudellisesti derogointivalta kuuluu eduskunnalle, joka ei voi käyttää sille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa täysimittaisesti, jollei se voi derogoida itse aiemmin antamiaan säädöksiä tai oikeussääntöjä. Derogointi voi lakkauttaa säännöksen tai säädöksen voimassaolo joko kokonaan tai osittain. Tyypillisiä derogointitapoja ovat kumoaminen tai säännöksen sisällön muuttaminen.
Toinen valtiosääntöisesti tärkeä derogointitapa liittyy oikeusjärjestyksen hierarkkisuuteen. Tässä keskeisessä asemassa on oppi säädösten hierarkiasta, jonka mukaan ylempi säädös ohittaa alemman (lex superior derogat legi inferiori) ristiriitatilanteessa. Mikäli kyse on säätämistilanteesta, niin hierarkkisesti ylemmän lain periaate lähtökohtaisesti syrjäyttää myöhemmän lain periaatteen. Suomen järjestelmässä mahdollisuus säätää poikkeuslakeja hämärtää hierarkiaopista johtuvaa derogoitumista. Hierarkkisesti ylimmänasteisen perustuslain derogaatiovaikutus ei myöskään yllä kaikkiin kansainvälisoikeudellisiin velvoitteisiin eikä EU-oikeuteen.Kirjoittaja: Jaakko Husa
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
SaraviitaI2011, Jyränki&Husa2012
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:derogaatio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:derogaatio.)