kaksoisluovutus


kaksoisluovutus

Määritelmä saman varallisuusoikeuden luovuttaminen kahdelle eri subjektille

Selite

Kaksoisluovutuksesta voidaan puhua myös silloin, kun luovutustoimien kohde on vain osittain sama; luovutustoimien kohteina ovat esimerkiksi vain osin samasta alueesta muodostuvat määräalat. Koska molempia samaa kohdetta koskevia luovutustoimia ei voida samanaikaisesti toteuttaa, syntyy niin sanottu kollisio, joka on ratkaistava jommankumman luovutuksensaajan hyväksi.

Kaksoisluovutuksesta johtuva kollisio ratkeaa tavallisesti aikaprioriteettiperiaatteen mukaan, kuten muun muassa kauppakaaren 1 luvun 5 §:stä ilmenee. Määräämistoimen kohteena ollut varallisuusoikeus kuuluu siis sille osapuolelle, jonka kanssa on tehty ensimmäinen luovutussopimus. Edellytyksenä on, että luovutuksen kohde on tässä sopimuksessa asianmukaisesti yksilöity.

Myöhempi luovutuksensaaja voi tietyin edellytyksin saada hyväkseen ekstinktion. Tämä tarkoittaa, että aikaprioriteettisäännöstä poiketaan ja riidanalainen varallisuusoikeus tulee kuulumaan jälkimmäiselle luovutuksensaajalle. Ekstinktion edellytykset vaihtelevat luovutustoimen kohteen mukaan. Irtaimen esineen kaksoisluovutuksessa nämä edellytykset ilmenevät kauppakaaren 11 luvun 4 §:n ja 12 luvun 4 §:n saantosuojasäännöksistä. Vastaava kiinteistön kaksoisluovutusta koskeva säännös on maakaaren 13 luvun 3 §:ssä. Juoksevan velkakirjan ja osakekirjan kaksoisluovutuksessa sovelletaan velkakirjalain 14 §:stä ilmeneviä periaatteita. Tavallisen velkakirjan kaksoisluovutusta koskee velkakirjalain 31 § 2 momentti.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Jarmo Tuomisto

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Saarnilehto&al2012, TeporaJ2008

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:kaksoisluovutus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kaksoisluovutus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →