Oikeustiede:kaksoisluovutus

    Tieteen termipankista

    kaksoisluovutus

    kaksoisluovutus
    Määritelmä saman varallisuusoikeuden luovuttaminen kahdelle eri subjektille
    Selite

    Kaksoisluovutuksesta voidaan puhua myös silloin, kun luovutustoimien kohde on vain osittain sama; luovutustoimien kohteina ovat esimerkiksi vain osin samasta alueesta muodostuvat määräalat. Koska molempia samaa kohdetta koskevia luovutustoimia ei voida samanaikaisesti toteuttaa, syntyy niin sanottu kollisio, joka on ratkaistava jommankumman luovutuksensaajan hyväksi.

    Kaksoisluovutuksesta johtuva kollisio ratkeaa tavallisesti aikaprioriteettiperiaatteen mukaan, kuten muun muassa kauppakaaren 1 luvun 5 §:stä ilmenee. Määräämistoimen kohteena ollut varallisuusoikeus kuuluu siis sille osapuolelle, jonka kanssa on tehty ensimmäinen luovutussopimus. Edellytyksenä on, että luovutuksen kohde on tässä sopimuksessa asianmukaisesti yksilöity.

    Myöhempi luovutuksensaaja voi tietyin edellytyksin saada hyväkseen ekstinktion. Tämä tarkoittaa, että aikaprioriteettisäännöstä poiketaan ja riidanalainen varallisuusoikeus tulee kuulumaan jälkimmäiselle luovutuksensaajalle. Ekstinktion edellytykset vaihtelevat luovutustoimen kohteen mukaan. Irtaimen esineen kaksoisluovutuksessa nämä edellytykset ilmenevät kauppakaaren 11 luvun 4 §:n ja 12 luvun 4 §:n saantosuojasäännöksistä. Vastaava kiinteistön kaksoisluovutusta koskeva säännös on maakaaren 13 luvun 3 §:ssä. Juoksevan velkakirjan ja osakekirjan kaksoisluovutuksessa sovelletaan velkakirjalain 14 §:stä ilmeneviä periaatteita. Tavallisen velkakirjan kaksoisluovutusta koskee velkakirjalain 31 § 2 momentti.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Jarmo Tuomisto

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Saarnilehto&al2012, TeporaJ2008

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Oikeustiede:kaksoisluovutus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kaksoisluovutus.)