budjettikehys

Määritelmä toimintamenobudjetoinnissa käytettävä valtion talousarvioon sidottu määrärahajako

Selite

Eduskuntavaalien jälkeen asetettu uusi valtioneuvosto päättää toimikautensa alussa budjettitalouden menojen katot eli menokehykset neljälle seuraavalle vuodelle. Niistä pidetään kiinni sekä valmisteltaessa hallituksen vuotuinen esitys valtion talousarvioksi että sen eduskuntakäsittelyssä. Eri ministeriöiden välillä voidaan kohdentaa menoja uudelleen, jos hallitus niin päättää.

Menokehys päivitetään vuosittain. Hintojen nousut ja tietyt lakiin perustuvat rakenteelliset muutokset nostavat kehyksiä euromääräisesti.

Budjettikehyksen puitteissa toteutettavaa kehysbudjetointia kutsutaan myös raamibudjetoinniksi, ja siihen perustuva ajattelu on toimintamenobudjetoinnin taustalla. Keskeisenä ajatuksena kehysbudjetoinnissa on se, että ylimmät päättäjät jakavat käytettävissä olevan rahamäärän etukäteen eri kohteisiin raha- tai henkilökehyksinä. Näiden kehyksien sisällä valtionhallinnon yksiköt voivat suunnitella toimintaansa. Kehysbudjetissa tiettyyn toimintaan osoitetaan rahasumma, toimintamääräraha, tavoiteltavia tuloksia tarkemmin yksilöimättä. Valtiovarainministeriö laatii määrärahakehysluonnokset joulu- ja helmikuun välisenä aikana, minkä jälkeen hallitus tekee kehyspäätöksen kehysriihessä. Ennen kehysbudjetointia harjoitettiin menolajibudjetointia, jossa määrärahat osoitettiin menolajeittain. Kehysbudjetti muuttuu tulosbudjetiksi, kun rahat ja aikaansaannokset sidotaan yhteen.

Perustuslakiin ei sisälly säännöksiä kehysbudjetoinnista. Sen sanktiona on parlamentarismin valtioneuvostolle antama vaikutusvalta eduskunnan päätöksentekoon.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.4.2024: Oikeustiede:budjettikehys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:budjettikehys.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →