yhtenäislaki


yhtenäislaki

Määritelmä kansainvälisessä lakiyhteistyössä, ylikansallisissa toimielimissä tai liittovaltiotasolla oikeusjärjestysten yhtenäistämiseksi valmisteltu säädös, joka saatetaan useissa valtioissa tai osavaltioissa voimaan joko täysin samansisältöisenä tai siten, että kukin valtio (osavaltio) tekee siihen välttämättömiksi katsomansa täydennykset tai muutokset omien tarpeittensa ja lakiteknisen käytäntönsä mukaisesti

Selite

Termi yhtenäislaki on suora käännös suurilla kielillä käytetyistä vastaavista ilmauksista (loi uniforme, uniform law, Einheitsgesetz). Termi esiintyy sekä oikeustutkimuksessa että yhteisesti valmisteltujen säännösten erikielisissä otsikoissa.

Tarkassa erottelussa ilmaus yhtenäislaki voi viitata joko siihen tekstiin, jonka kansainvälinen, ylikansallinen tai liittovaltiotason lainvalmistelu tuottaa itsessään (esim. EU:n direktiivi), tai siihen säädökseen, jolla tämän tekstin määräykset saatetaan yksittäisessä valtiossa tai osavaltiossa voimaan tarpeellisin täydennyksin ja muutoksin. EU:n yhteydessä on saatettu puhua jäsenvaltiossa annetusta (EU-direktiivin määräykset toteuttavasta) "yhtenäislakiesityksestä".

Tapauksissa, joissa valtiot tai osavaltiot tekevät yhteisesti sovittuun pohjatekstiin omalta kannaltaan tarpeellisia muutoksia, käytetään ilmausta harmonialaki. Tämä ilmaus esiintyy lähinnä tieteellisessä luokittelussa. Sitä vastoin ilmaus mallilaki (model law, loi-modèle, loi-type, Mustergesetz) sisältyy usein yhtenäislakien otsikoihin. Tapauksissa, joissa yhtenäislaki määrittää ainoastaan jonkin sääntelyalueen keskeiset periaatteet, puhutaan yhtenäispuitelaista (saks. Einheitsrahmengesetz). Tätäkin ilmausta käytetään vain tieteellisessä luokittelussa.

Silloin, kun kyse on kansainvälisen lakiyhteistyön tuloksena syntyvästä säädöksestä, joka valtiosopimuksella saatetaan täysin samansisältöisenä voimaan kahdessa tai useassa maassa, käytetään ilmausta konventiolaki. Huomattakoon kuitenkin, että tämä ilmaus esiintyy myös tavallisesta poikkeavassa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa harmonialakia, jonka taustalla on kansainvälinen konventio.

Hajatapauksissa termillä yhtenäislaki on juridisissa teksteissä muitakin merkityksiä, myös puhtaasti valtionsisäisissä yhteyksissä. Sillä saatetaan esimerkiksi viitata ns. konsolidoituun säädökseen, ts. säädökseen, jonka teksti julkaistaan saatettuna ajan tasalle (ts. teksti on yhtenäinen ja sisältää kaikki lainmuutokset), tai säädökseen, jolla kootaan yhteen (ts. kodifioidaan) jonkin oikeusalan tai muun sääntelykokonaisuuden normit. Nämä merkitykset eivät ole vakiintuneet.

Lukuisia Suomen kannalta keskeisiä yhtenäislakeja laadittiin aiemmin pohjoismaisessa lakiyhteistyössä. Ylikansallisella tasolla tärkein esimerkki yhtenäislaeista ovat nykyisin Euroopan unionin asetukset ja Euroopan unionin direktiivit. Liittovaltiotason yhtenäislakeja on lukuisissa maissa, mm. Yhdysvalloissa. Myös entisessä Neuvostoliitossa valmistellut lainsäädäntöperusteet ansaitsevat maininnan (esimerkiksi "SNTL:n ja liittotasavaltojen avioliitto- ja perhelainsäädännön perusteet", joiden pohjalta kukin neuvostotasavalta sääti omat yksityiskohtaiset avioliitto- ja perhelakinsa).

Lisätiedot

Kirjoittaja: Heikki E. S. Mattila

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

AlanenA1965, JokelaH1965, KrophollerJ1975, LinhartK2005, SimonsT2007, ULR, Eppursimuove2016

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:yhtenäislaki. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:yhtenäislaki.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →