työajaksi luettava aika

Määritelmä aika, jonka työntekijä käyttää työsuoritukseen tai jonka aikana hän on velvollinen olemaan työntekoa varten työnantajan määräämässä paikassa työnantajan käytettävissä siten, että voi tarvittaessa heti ryhtyä työhön

Selite

Työajan määritelmä on kiinteästi sidottu työntekijän työn suoritukseen. Työaika on aikaa, joka vaikuttaa säännöllisen työajan täyttymiseen, lisä- ja ylityön muodostumiseen ja ylityön enimmäismäärien laskemiseen ja siitä on erotettava mahdollisiin korvauksiin oikeuttava muu aika, kuten sairausloma. Työaika määriteltiin ensimmäisen kerran vuoden 1996 työaikalaissa. Aiemmin työajan määritelmä oli oikeuskäytännön varassa. Työajan määritelmän mukaan työaikaa on ensinnäkin työhön käytettyä aikaa ja toisaalta aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla tai muussa työnantajan määräämässä paikassa työnantajan käytettävissä. Siten esimerkiksi myös päivittäinen lepoaika, jonka kuluessa työntekijällä ei ole mahdollisuutta esteettömästi poistua työpaikalta tai työmatkaan käytetty aika, jos matkustaminen on samalla työsuoritusta, on työaikaa.

Työaikaa voi siten olla myös aika, jonka työntekijä käyttää työntekovelvoitteen mukaisten työtehtävien hoitamiseen riippumatta siitä, missä työtä tehdään. Muualla kuin kiinteässä työpaikassa tehdyn työn kuulumista työaikalain soveltamisalaan, on kuitenkin tarkasteltava työaikalain soveltamisalaa koskevien säännösten valossa.

Koska työaika on sidottu työsuoritukseen, on esimerkiksi koulutukseen ja työpaikalla järjestettyihin sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista sekä muun muassa terveystarkastuksissa käymistä ja luottamustehtävien hoitamista tarkasteltava aina erikseen. Koulutukseen käytetty aika on työaikaa ainakin silloin, jos se on työantajan ennalta määräämää, työvuoroluetteloon merkittynä säännöllisenä työaikana kiinteästi työn lomassa tai yhteydessä järjestettävää koulutusta, joka on pakollista, tapahtuu työpaikalla tai muualla työlle ominaisissa olosuhteissa ja on välttämätöntä, jotta työntekijä voisi suoriutua työtehtävistään. Tapaus- ja tilannekohtaiseen kokonaisharkintaan vaikuttaa siten mm. koulutuksen sisältö ja tarkoitus, osallistumisvelvollisuus sekä koulutuksen ajankohta ja paikka. Vapaaehtoiseen koulutukseen osallistuminen tai koulutus, joka ei ole työtehtävistä selviytymisen kannalta välttämätöntä ei ole työaikaa. Koulutukseen käytetystä ajasta mahdollisesti maksettava korvaus ei vaikuta sen arviointiin kuuluuko koulutusaika työaikaan vai ei.

Sellaisiinkaan terveystarkastuksiin osallistumista, joiden järjestäminen on työnantajan velvollisuus, ei lueta työaikaan, koska työntekijä on tällöin estynyt suorittamasta työtehtäviään. Samasta syystä ei myöskään luottamustehtävien hoitoon kulunutta aikaa lueta työaikaan.

Työpaikalla järjestettäviin sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista ei yleensä lueta työajaksi paitsi silloin, kun tapahtuman tai tilaisuuden järjestäminen tai niihin osallistuminen kuuluu työntekijän työtehtäviin.

Edellä mainittujen erityistilanteiden osalta voidaan sopia toisin ja usein etenkin pakollisiin terveystarkastuksiin osallistumisen ja luottamustehtävien hoitamisen osalta näin tehdäänkin.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Marjo Ylhäinen

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:työajaksi luettava aika. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:työajaksi luettava aika.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →