Oikeustiede:säännöllinen työaika

Tieteen termipankista

säännöllinen työaika

säännöllinen työaika
Määritelmä työntekijän sovittu ja ennalta määrätty työaika, jonka enimmäismäärä on rajattu ja jolta työntekijällä on oikeus saada normaali palkkansa
Selite

Työaikalain 6 §:n 1 momentin mukaan lakisääteinen säännöllinen enimmäistyöaika voi olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tämän yleissäännöksen ohella työaikalaissa on säädetty muista säännöllisen työajan määräytymistavoista. Säännöllinen työaika voi perustua myös työsopimukseen tai virkamääräykseen.

Vuorokautisella työajalla tarkoitetaan työntekijän vuorokauden aikana säännöllisenä työnä tekemien työtuntien määrä ja viikoittaisella työajalla viikossa säännöllisenä työnä tehtyjen tuntien lukumäärä. Ylityön korvaamista koskevat säännökset edellyttävät, että säännöllinen työaika; sekä vuorokautinen että viikoittainen, voidaan erottaa siitä ajasta, jolloin työntekijä tekee ylityötä. Työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä ei rajoiteta vuorokautista säännöllistä työaikaa vaan ainoastaan kunakin jaksona tehtävän säännöllisen työajan enimmäismäärää. Myös ylityön syntymistä tarkastellaan jaksokohtaisesti tässä työaikamuodossa.
Lisätiedot
Kirjoittaja: Marjo Ylhäinen

Lähikäsitteet


Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:säännöllinen työaika. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:säännöllinen työaika.)