Oikeustiede:ylityö

From Tieteen termipankki
Jump to navigation Jump to search

ylityö

ylityö
Definition laissa säädetyn säännöllisen enimmäistyöajan ylittävä työnantajan aloitteesta tehty työ
Explanation

Ylityön syntymistä tarkasteltaessa on otettava huomioon lakisääteisen säännöllisen työajan määräytymisperuste. Ylityö on vuorokautisen, viikoittaisen tai jaksokohtaisen säännöllisen työajan ylittävää työtä. Ylityön syntymiseen vaikuttaa siten työaikamuoto, jonka alaisesta työstä kussakin tapauksessa on kysymys. Työntekijän työvuoroluettelosta ilmenevä säännöllisen työajan sijoittuminen sekä mahdollisesti käytössä oleva tasoittumisjakso on lähtökohtana tarkasteltaessa lisä- ja ylityön syntymistä.

Työnantajan aloite on edellytys ylityön syntymiselle, eikä työntekijän oman aloitteen perusteella tehty työ ole ylityötä. Ylityö katsotaan työnantajan aloitteesta tehdyksi myös silloin, kun ylityötä on tehty työnantajan tieten, hänen nimenomaisella tai hiljaisella suostumuksellaan. Pelkästään työn tekemisen olosuhteista ei kuitenkaan voida päätellä ylityötä tehdyn työnantajan aloitteesta (ks. KKO 1995:19).

Ylityön teettämisen edellytyksenä on aina työntekijän henkilökohtainen suostumus, joka pääsäännön mukaan annetaan kutakin kertaa varten erikseen. Kertakohtaisesta suostumuksesta voidaan poiketa, jos poikkeaminen on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Kun työntekijä tekee varallaolosopimuksen työnantajan kanssa, hän sitoutuu samalla ryhtymään työhön varallaoloaikana sopimuksen mukaisesti riippumatta siitä, onko tällöin tehtävä työ ylityötä. Myös aloittamis- ja lopettamistyön tekemisestä sopiminen merkitsee sitoutumista ylityön tekemiseen sopimuksessa sovitulla tavalla. Lisäksi työntekijä voi antaa suostumuksensa ylityön tekemiseen kertakohtaisen suostumuksen sijasta lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on tilapäisesti työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Tarpeellisuuden vaatimus voi syntyä esimerkiksi verotus- ja kirjanpitolainsäädännön aikatauluvaatimuksista, kiireellisistä tilauksista tai muiden työntekijöiden sairastumisesta. Työntekijän on tiedettävä sen työjakson pituus jonka osalta hän yhdellä kertaa suostumuksensa antaa. Mikäli ylityön teettäminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, on virkamiehellä ja viranhaltijalla velvollisuus tehdä ylityötä.

Ylityöstä on maksettava työntekijälle korotettu palkka. Korotusosan suuruus riippuu siitä, onko kyse vuorokautisesta, viikoittaisesta tai jaksokohtaisesta ylityöstä sekä tehdyn ylityön määrästä. Esimerkiksi silloin, kun työntekijän säännöllinen työaika määräytyy työaikalain 6 §:n yleissäännön mukaan on vuorokautista ylityötä saman vuorokauden aikana yli kahdeksan tunnin tehty työ, joista maksettavan korotusosan suuruus on 50 % säännöllisen työajan palkasta ensimmäisen kahden tunnin osalta ja tämän jälkeen 100 %. Viikoittaista ylityötä on saman kalenteriviikon aikana yli 40 tunnin tehty työ. Viikoittaiselta ylityöstä maksettavan korotusosan suuruus on 50 % ensimmäiseltä kahdeksalta tunnilta ja tämän jälkeen 100 %. Ylityökorvauksen laskennan pohjana on palkan perusosa, joka muodostuu säännöllisen työajan palkasta sekä siihen kuuluvista lisistä kuten palkkaukseen sisältyvistä luontoiseduista. Johtavassa asemassa olevan työntekijän, esimerkiksi suorittavaa työtä johtavan työntekijän, kanssa voidaan sopia ylityön korvaamisesta erillisellä kuukausikorvauksella. Korvaus on maksettava riippumatta siitä, onko ylityötä tehty ja sen on vastattava vähintään työntekijän keskimääräistä kuukausittaista ylityömäärää. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lisä- ja ylityöstä maksettavaksi säädetyn korvauksen vaihtamisesta säännöllisenä työaikana annettavaan vapaa-aikaan osaksi tai kokonaan. Ne voidaan sopia yhdistettäväksi myös vuosilomalaissa tarkoitettuun säästövapaaseen.

Ylityötä voi teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden jakson aikana ja enintään 250 tuntia vuodessa riippumatta siitä, miten työaika on järjestetty. Työnantaja ja työehtosopimuksessa tarkoitettu luottamusmies voivat sopia enintään 80 lisäylityötunnin teettämisestä kalenterivuodessa. Jos näin on sovittu, voidaan kalenterivuodessa ylityötä teettää enintään 330 tuntia.

Valtakunnalliset tahot voivat sopia toisin ylityön korvaamisesta sekä siitä, millä tavoin ylityö työehtosopimuksessa sovitussa työajan järjestämismuodossa syntyy. Ylityön määritelmästä ei kuitenkaan voida sopia toisin. Lisäksi valtakunnalliset tahot voivat sopia ylityön enimmäismäärään liittyvän neljän kuukauden tasoittumisjakson pidentämisestä.
Additional Information
Kirjoittaja: Marjo Ylhäinen

Related Concepts



References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.6.2021: Oikeustiede:ylityö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ylityö.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →