tehokkuusperiaate


tehokkuusperiaate

Määritelmä jäsenvaltioissa tapahtuvaan lainsovellukseen liittyvä EU-oikeudellinen periaate, jonka mukaan EU-oikeuteen vetoaminen ei saa olla käytännössä mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa

Selite

Niin sanottuun jäsenvaltioiden prosessiautonomiaan liittyvä tehokkuusperiaate määrittää yhdessä vastaavuusperiaatteen kanssa EU-oikeuteen liittyvän kansallisen lainsovelluksen ulkorajoja. Periaate liittyy kansallisen oikeuden EU-oikeutta täydentävään rooliin oikeuskeinoista ja prosesseista säätämisen osalta. Tehokkuusperiaatteen perussisällön mukaan EU-oikeuteen vetoaminen ei saa olla käytännössä mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa (esimerkiksi Asia C-260/96 Spac). Tehokkuusperiaate kehittyi oikeuskäytännössä tähän muotoon EU-oikeuteen vetoamisen mahdottomuuden kiellosta (katso esimerkiksi Asia 33/76 Rewe). Tehokkuusperiaatteen merkitys kattaa tosiasiassa myös kysymyksiä siitä, millaisiin lopputuloksiin EU-oikeuden vetoamisen on oltava mahdollista johtaa. Mikäli kansalliseen oikeuteen perustuva lainsovellusratkaisu ei täyttäisi tehokkuusperiaatteen asettamia vaatimuksia, kansallista oikeutta olisi tulkittava uudella tavalla tai se olisi asetettava syrjään. EU-oikeuden yleinen vaatimus EU-oikeuden tehokkaasta toteutumisesta tai täyden vaikuttavuuden toteutumisesta (full effectiveness, full effect, effet utile) sekoitetaan joskus kapea-alaisempaan tehokkuusperiaatteeseen. Periaatteilla voidaan katsoa olevan jossain määrin yhteistä merkityssisältöä. Vaikka kyseessä on EU-oikeuden oikeusperiaate, tehokkuusperiaate ei ole luonteeltaan optimointikäskymäinen. Sama pätee tehokkuusperiaatteen kanssa parina unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuissa esiintyvään vastaavuusperiaatteeseen. Kansallisessa tuomioistuimessa ei siis välttämättä tarvitse valita EU-oikeuteen vedonneen kannalta kaikkein edullisinta lopputulosvaihtoehtoa, jotta tehokkuusperiaatteen asettamat vaatimukset täyttyisivät. Tehokkuusperiaatteen vaatimattomalta vaikuttavasta unionin tuomioistuimen nimenomaisesti ilmaisemasta perussisällöstä huolimatta periaatetta ja sen valossa hyväksyttäviä ja hylättäviä kansallisia lainsovellusratkaisuja on käsitelty suuressa joukossa unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuja. Ratkaisukäytäntö osoittaa, että unionin tuomioistuin saattaa tulkita mahdottomuuden ja kohtuuttoman vaikeuden kieltoa laajentavasti. Ennakkoratkaisuissa on keskusteltu tehokkuusperiaatekysymyksinä esimerkiksi siitä, mitä EU-oikeuden rikkomiseen liittyvän vahingonkorvauksen on vähintään katettava ja millaisten kansallisten vanhentumisaikojen voidaan katsoa olevan EU-oikeuden kanssa yhteensopivia (katso esimerkiksi Yhdistetyt asiat C-295/04–C-298/04 Manfredi; Yhdistetyt asiat C-89/10 ja C-96/10 Q-Beef).

Koska periaatteen käsittely EU-tason oikeuskäytännössä on kasuistista, tehokkuusperiaatteen kansallisilta tuomioistuimilta edellyttämiä ratkaisuja voi olla vaikea ennakoida. Paikoin ennakkoratkaisuista on myös vaikea päätellä, mitkä EU-oikeusaspektin sisältävän oikeustapauksen käsittelyvaatimukset johtuvat suoraan tehokkuusperiaatteesta ja mitkä vaatimukset muista EU-oikeuden kansalliselle lainkäytölle asettamista vaatimuksista kuten yleisestä velvollisuudesta tarjota oikeussuojaa (SEU 19(1) artikla; perusoikeuskirjan 47 artikla) tai EU-oikeuden täyden vaikuttavuuden takaamisesta (katso esimerkiksi Asia C-536/11 Donau Chemie). Ennakkoratkaisuissaan unionin tuomioistuin saattaa jättää tehokkuusperiaatteen merkityksen lopullisen arvioinnin kansallisen tuomioistuimen tehtäväksi unionin tuomioistuimen ohjeistuksen valossa tai ottaa suoraan kantaa siihen, täyttyvätkö EU-oikeuden asettamat vaatimukset. Tehokkuusperiaatteen merkitys konkreettisessa oikeustapauksessa voi poikkeuksellisesti rajoittua esimerkiksi oikeusvarmuuden ja res judicata -opin merkityksen vuoksi. Kansallisen tuomioistuimen ollessa epävarma siitä, millaiset tavat käsitellä vireillä olevaa asiaa ovat EU-oikeuden kanssa yhteensopivia, kansallisen tuomioistuimen on pyydettävä unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua (SEUT 267 artikla).

Lisätiedot
Kirjoittaja: Katri Havu

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Graig&DeBúrca2011, s. 222-254, HavuK2013, erit. s. 33-36, 146, 159, 226-234, Prechal&Widdershoven2011, Woods&Watson2014, s. 183-193

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:tehokkuusperiaate. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tehokkuusperiaate.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →