EU-oikeuden tulkintavaikutus

välillinen vaikutus
välillinen oikeusvaikutus
eurooppaoikeuden tulkintavaikutus
EU-oikeuden tulkintavaikutus

Määritelmä EU-oikeuden periaate ja vaikutustapa, joka edellyttää tulkitsemaan kansallista oikeutta lainsovellustilanteessa EU-oikeuden kanssa yhteensopivalla tavalla

Selite

Tulkintavaikutus eli välillinen vaikutus liittyy EU-oikeuden huomioon ottamiseen lainsovellustilanteessa jäsenvaltiossa. Tulkintavaikutusta koskevan EU-oikeuden periaatteen mukaan kansallista oikeutta on tulkittava relevantin EU-oikeuden ja EU-oikeuden tavoitteiden kanssa yhteensopivalla tavalla. Tulkintavaikutus kuuluu EU-oikeuden jäsenvaltioissa aikaansaamiin vaikutuksiin ja se on läheisessä yhteydessä sellaisiin EU-oikeuden periaatteisiin ja vaikutustapoihin kuin EU-oikeuden etusija ja välitön vaikutus. Tilanteessa, jossa EU-oikeuden kanssa yhteensopiva tulkinta ei ole esimerkiksi kansallisen säännön sanamuodon vuoksi mahdollinen, kansallinen oikeus on asetettava syrjään. Tulkintavaikutuksen perinteisin esiintymiskonteksti on direktiiviä implementoivan kansallisen oikeuden tulkinta direktiivin valossa. Tapauksessa Von Colson ja Kamann (Asia 14/83), jossa tulkintavaikutus esiintyi ensimmäisiä kertoja, velvollisuus tulkita kansallista oikeutta niin pitkälle kuin mahdollista EU-direktiivin kanssa yhteensopivalla tavalla perustettiin vilpittömän yhteistyön periaatteeseen (nykyisin artiklassa SEU 4(3)). Tulkintavaikutus koskee kaikkia jäsenvaltion viranomaisia, mutta se on erityisen relevantti kansallisissa tuomioistuimissa tapahtuvassa lainsovelluksessa. Velvollisuus tulkita kansallista oikeutta EU-oikeuden kanssa yhteensopivalla tavalla koskee sekä relevanttia EU-oikeutta edeltänyttä että EU-oikeuden jälkeen voimaan tullutta kansallista oikeutta (Asia C-106/89 Marleasing). Nyky-EU-oikeudessa on selvää, ettei tulkintavaikutuksen merkitys rajoitu direktiivikontekstiin. Velvollisuus tulkita kansallista oikeutta EU-oikeuden kanssa yhteensopivalla tavalla EU-aspektin omaavissa lainsovellustilanteissa on laaja, ja esimerkiksi velvollisuus ottaa unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntö huomioon lainsovelluksessa käytännössä merkitsee myös sen tulkinnallista huomioimista. Unionin tuomioistuin on todennut esimerkiksi myös, että soft law -lähteet on otettava huomioon EU-oikeuden kanssa yhteensopivan tulkinnan kannalta relevanttina EU-oikeutena (Asia C-322/88 Grimaldi).

Tulkintavaikutuksen nimenomaisesti tunnustettuihin rajoihin kuuluuvat kansallisen oikeuden kielellisen ilmaisun tulkinnalle asettamat ulkorajat. EU-oikeudellinen tulkintavaikutus ei voi merkitä kansallisen oikeuden tulkintaa sanamuodon vastaisesti (esimerkiksi Asia C-334/92 Miret). Kansallisen oikeuden tulkinnalla EU-oikeuden kanssa yhteensopivalla tavalla ei myöskään voida asettaa uusia rikosoikeudellisia sanktioita eikä saavuttaa taannehtivia vaikutuksia, sillä EU-oikeuden kanssa yhteensopivan tulkinnan on noudatettava oikeusvaltioperiaatetta ja kunnioitettava perusoikeuksia (Yhdistetyt asiat C-411/10 ja C-493/10 NS).

Lisätiedot
Kirjoittaja: Katri Havu

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Graig&DeBúrca2011, s. 200-206, 230-231, RaitioJ2010, s. 234-239, Woods&Watson2014, s. 129-135, ClaesM2006, s. 64-68, 108-117

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:EU-oikeuden tulkintavaikutus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:EU-oikeuden tulkintavaikutus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →