syyttämättä jättäminen

Määritelmä syyttäjän päätös olla nostamatta syytettä rikosasiassa

Selite

Suomessa on ollut vallalla syytepakkoperiaate, jonka mukaan syyte on nostettava, jos syytteen tueksi on todennäköisiä syitä. Harkinnanvarainen syyttämättä jättäminen on mahdollista silloin, kun rangaistusvastuun täyttymisestä on olemassa todennäköisyysnäyttö. Jos epäilty ei ole edes todennäköisin syin syyllistynyt rikokseen, syyte jätetään nostamatta sillä perusteella, ettei rikoksesta ole näyttöä tai ettei tapahtuma täytä minkään rikoksen tunnusmerkistöä.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 7 §:n mukaan syyttäjä saa jättää syytteen nostamatta rikoksen vähäisyyden, tekijän nuoren iän, kohtuullisuuden tai syyttämisen tarkoituksettomuuden taikka konkurrenssiperusteella. Myös muualla lainsäädännössä on syyttämättä jättämiseen oikeuttavia normeja.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Tolvanen

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

JonkkaJ1991, LahtiR1974, Jääskeläinen1997

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:syyttämättä jättäminen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:syyttämättä jättäminen.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →