syytesidonnaisuus


syytesidonnaisuus

Määritelmä tuomioistuin saa tuomita rangaistuksen vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu

Selite

Syytesidonnaisuudesta säädetään rikosprosessilain 11 luvun 3 §:ssä. Sen mukaan tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta rangaistusta on vaadittu. Tuomioistuin ei ole sidottu rikosnimikkeeseen eikä lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu. Syytesidonnaisuudella on siten ensiarvoisen tärkeä merkitys vastaajan puolustautumismahdollisuuksien kannalta, sillä ilman sanottua säännöstä vastaaja ei voisi tietää, minkälaisia rangaistusvaatimuksia vastaan hänen pitäisi oikeudenkäynnissä puolustautua.

Kuten siteeratusta lainkohdasta ilmenee, tuomioistuin ei kuitenkaan ole sidottu syyttäjän käyttämään rikosnimikkeeseen tai lainkohtaan, vaan sidonnaisuus kohdistuu ainoastaan siihen tapahtumainkulkuun (oikeustosiseikkoihin), jonka syyttäjä syytteessään esittää. Tuomioistuimen laintuntemisvelvollisuudesta (jura novit curia) puolestaan seuraa, että sen pitää itse ratkaista, minkä nimiseen ja minkä lainkohdan mukaiseen rikokseen vastaaja on syyllistynyt toimiessaan syytteessä kuvatulla tavalla.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Mikko Vuorenpää

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

KoponenP2004

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:syytesidonnaisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:syytesidonnaisuus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →