suhteellisuusvaatimus perusoikeustulkinnassa


suhteellisuusvaatimus perusoikeustulkinnassa

Määritelmä tulkintasääntö, jonka mukaan perusoikeusrajoituksen säätämisen tulee perusoikeuden käyttöä rajoittavan tavallisen lain säännöksessä olla suhteutettu rajoituksen kohteena olevaan yhteiskunnalliseen intressiin

Selite

Eduskunnan perustuslakivaliokunta määritteli ehdottomiksi eli oikeuden muotoon kirjoitettujen perusoikeussäännösten (lakivarauksettomat perusoikeudet) rajoittamis- ja tulkintasäännöt (PeVM 25/1994). Säännöt pysyivät voimassa vuoden 2000 perustuslain kaudella ja niitä voidaan yleistää perusoikeusluvun ulkopuolelle, koskemaan muissa luvuissa toteutettuja uusia sääntelyitä.

Suhteellisuusvaatimuksella tarkoitetaan lainsäädäntötavoitteen ja käytetyn keinon keskinäistä punnintaa. Sääntöä tarkentavat useat lisäsäännöt (ks. perusoikeuksien yleiset rajoittamisedellytykset).

Tavallisella lailla säädettävien perusoikeusajoitusten tulee olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi. Perusoikeuden rajoitus on sallittu ainoastaan, jos tavoitetta ei voi saavuttaa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Välttämättömyysarvio ei tarkoita logiikan välttämättömyyttä eikä ehdotonta tarpeellisuutta, vaan viittaa lähinnä erittäin painaviin perusteisiin.

Rajoitus ei saa mennä pitemmälle kuin on perusteltua otettaessa huomioon rajoituksen taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään.

Suhteellisuusarvion suorittaa eduskunnan perustuslakivaliokunta antaessaan muulle valiokunnalle lausunnon säädettävän lain perustuslainmukaisuudesta.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:suhteellisuusvaatimus perusoikeustulkinnassa. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:suhteellisuusvaatimus perusoikeustulkinnassa.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →