säädöksen voimaantulo

Määritelmä ajankohta, jolloin säädös tulee voimaan

Selite

Jokaisessa säädöksessä on voimaantulosäännös. Sen vuoksi säädöksessä onkin vähintään kaksi säännöstä, joista toinen on voimaantulosäännös.

Hallituksen esityksiin sisältyvissä lakiehdotuksissa voimaantuloajankohta on yleensä avoin (esimerkiksi: päivänä kuuta 20 .). Tosin hallituksen esityksen perusteluissa on ilmaistu se, milloin ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan. Lain vahvistaminen kuuluu tasavallan presidentin valtaoikeuksiin. Vahvistaessaan lain presidentti päättää lain voimaantulon ajankohdasta. Kun lait tulevat voimaan tietyn siirtymäkauden jälkeen, esimerkiksi puolen vuoden päästä lain hyväksymisestä ja vahvistamisesta, sisältyy lain voimaantulosäännöksiin yleensä säännös, joka valtuuttaa lain vahvistamisen jälkeen ryhtymään lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Näitä ovat esimerkiksi virkojen perustamiset ja erilaiset organisaatiomuutokset. Usein säännös on muotoiltu esimerkiksi seuraavasti: "Ennen lain voimaantuloa voidaan tarvittaessa ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin."

Muutoslaissa tulee olla myös voimaantulosäännös. Se sijoitetaan ilman pykälänmerkkiä muutettavien lainkohtien jälkeen niin sanotulla palstaviivalla erotettuna.

Kun annetaan uusi laki, joudutaan samalla kumoamaan voimassa oleva laki tai lait. Yleensä lain voimaantulo edellyttää tiettyjä siirtymäajan järjestelyjä. Myös näistä kysymyksistä annetaan säännöksiä, joskus jopa voimaanpanolakeja.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Matti Niemivuo

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

NiemivuoM2008

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 18.4.2024: Oikeustiede:säädöksen voimaantulo. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:säädöksen voimaantulo.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →