Positiivinen ja negatiivinen parlamentarismi


Positiivinen ja negatiivinen parlamentarismi

Määritelmä Parlamentaaristen järjestelmien luokittelu sen mukaan, todetaanko nimitettävän uuden hallituksen nauttima parlamentin (enemmistön) luottamus jo ennen kuin hallitus aloittaa toimintansa, vai voiko hallitus toimia nimityksensä jälkeen niin pitkään, kunnes kansanedustuslaitos nimenomaisin päätöksin osoittaa, ettei hallitus nauti parlamentin luottamusta.

Selite

Vuoden 1919 hallitusmuodon kaudella suomalalainen parlamentarismi sinänsä edellytti, että valtioneuvoston jäsen nauttii eduskunnan luottamusta. Luottamuksen olemassaoloa ei kuitenkaan kontrolloitu eduskunnan päätöksin ennen hallituksen nimittämistä. Suomessa sovellettiin ns. presumptioteoriaa: edellytettiin, että nimitetty hallitus nauttii eduskunnan luottamusta, kunnes luottamuksen puuttuminen osoitettiin nimenomaisin parlamenttipäätöksin.

Vuoden 2000 perustuslaki näyttää siirtäneen suomalainen parlamentarismin positiivisen parlamentarismin kategoriaan, joskaan ei täysin yksiselitteisesti. Eduskunta valitsee enemmistöpäätöksin vain pääministerin. Sanan poliittisessa merkityksessä on kuitenkin selvää, että valitessaan pääministerin eduskunta enemmistöpäätöksin ottaa samalla kantaa hallituskoalitioon kokonaisuutena ja yleensä myös yksittäisiin ministereihin. Nimitetty valtioneuvosto antaa tiedonannon hallitusohjelmasta eduskunnalle "viivytyksettä" (PeL 62 §), käytännössä yleensä muutaman päivän sisällä. Tiedonantokeskustelun päätteeksi äänestetään nimenomaisesti siitä, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta. Näiden seikkojen perusteella parlamentarismin suomalainen malli - jolla ei ole identtistä vastinetta muissa valtiosäännöissä - vastaa melko tarkoin positiivisen parlamentarismin periaatetta ja sen tavoitteita.

Positiivisen parlamentarismin kärjistetyin muoto edellyttää, että ehtona epäluottamuslauseen antamiselle toimivalle hallitukselle on, että samalla päätetään uuden, parlamentin luottamusta nauttivan hallituksen nimittämisestä. Suomalainen parlamentarismi ei säädä ehtoja epäluottamuslauseen antamiselle toimivalle valtioneuvostolle.

Käytetyt lähteet: http://wikipedia.qwika.com/fr2en/Parlementarisme_rationalisé, http://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Parliamentary_system, http://fr.wikipedia.org/wiki/Régime_parlementaire,

http://en.wikipedia.org/wiki/Motion_of_no_confidence,

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilkka Saraviita

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:positiivinen ja negatiivinen parlamentarismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:positiivinen ja negatiivinen parlamentarismi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →