Oikeustiede:ne bis in idem/laajempi kuvaus

Palaa takaisin käsitesivulle

Kansainvälinen rikosoikeus. Ne bis in idem rajaa mahdollisuutta tutkia Suomessa uudelleen rikosasia, joka on jo tutkittu toisessa valtiossa tai kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Toisaalta periaate rajaa mahdollisuuksia antaa oikeusapua sellaiseen ulkomaiseen tai kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeusprosessiin, jossa tutkitaan jo kertaalleen Suomessa tai muualla tutkittua asiaa.

Kansainvälinen ne bis in idem -periaate eroaa kansallisesta periaatteesta, koska siihen liittyvät kysymykset valtioiden suvereniteetista ja luottamuksesta toisten valtioiden rikosoikeudellisen järjestelmän toimivuuteen. Lisäksi muualla kuin kotimaassa annetut ratkaisut ovat muidenkin tahojen kuin ratkaisun antavan valtion ja sen kansalaisten etujen mukaisia. Tämä näkyy erityisesti siinä, että kansainvälisestä periaatteesta voidaan poiketa laajasti verrattuna kansalliseen ne bis in idem -periaatteeseen.

Euroopan unionin alueella periaate estää toiseen kertaan tapahtuvan syyttämisen toisessa jäsenvaltiossa, jos yhdessä jäsenvaltiossa asia on jo saatettu lopullisesti päätökseen. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä ovat eräät rikostyypit, muun muassa sotilas- ja virkarikokset. Kansainvälistä oikeusapua annetaan esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä yleensä tutkimatta sen perustana olevaa rikosta, mikäli asiassa ei ole jo tuomittu rangaistusta Suomessa. Rikoksentekijä luovutetaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen nojalla tutkimatta määräyksen perustana olevaa rikosta. Toisessa EU:n jäsenvaltiossa langetettu rangaistus pannaan Suomessa täytäntöön sellaisenaan rikosasiaa uudelleen tutkimatta.

Ne bis in idem -periaate soveltuu myös pakkokeinojen käyttöön. Suomalaisessa oikeuskäytännössä katsotaan, että henkilöä ei voida vangita rikoksesta, josta hänet on jo tuomittu ulkomailla rangaistukseen ja rangaistus on siellä kärsitty.

Veronkorotuksen suhde veropetostuomioon. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että Suomessa veronkorotus on rangaistus, joten tilanteessa, jossa veronkorotus on määrätty, ei voida enää nostaa syytettä veropetoksesta. Sittemmin Suomen korkein oikeus on omaksunut tämän saman näkemyksen tietyin rajoituksin useissa ennakkoratkaisuissaan 2010-luvulla. Vastaavasti korkein hallinto-oikeus on poistanut veronkorotuksen tapauksessa, jossa verovelvollinen oli aiemmin saanut rangaistuksen veropetoksesta.

Ne bis in idem -periaatteen soveltamisessa veronkorotustapauksiin on kyse Engel-kriteerien soveltamisesta. Engel-kriteerit on asetettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauksessa Engel ym. v. Alankomaat (5100/71, 5101/71, 5102/71, 5354/72 ja 5370/72, 8.6.1976). Kriteerit ovat laittomuuden luonnehdinta kansallisessa oikeudessa, laittoman toiminnan luonne sinänsä ja teosta määrättävän seuraamuksen luonne ja ankaruus. Ruotsissa Engel-kriteerejä sovelletaan täysimääräisesti sen jälkeen, kun korkein oikeus teki ratkaisun NJA 2013, 502. Rinnakkaiset verotusmenettely ja verorikosprosessi sekä rinnakkaiset seuraamukset eli veronkorotus ja rangaistus veropetoksesta rikkovat periaatetta vastaan ja ovat kiellettyjä. Linjaa selkeytti EU-tuomioistuimen ratkaisu syyttäjä v. Hans Åkerberg Fransson, Case C-617/10, 26.2.2013.

Suomessa korkein oikeus on varovaisemmin muuttanut linjaustaan siitä, milloin ne bis in idem -periaate estää syytteen nostamisen asiassa, jossa hallinnollisen rangaistuksen määrääminen on jo vireillä. Aikaisemmin korkein oikeus oli ratkaisuissaan katsonut, että vain ns. peräkkäiset prosessit ovat kiellettyjä, mikä tarkoittaa sitä, että lainvoimainen hallinnollinen päätös estää rikosprosessin aloittamisen (res judicata). Uusissa ratkaisuissaan korkein oikeus päätti, että myös rinnakkaiset prosessit ovat kiellettyjä, jolloin jo hallinnollisen prosessin vireilläolo estää syytteen nostamisen (lis pendens) (KKO 2013:59, KKO 2013:78 ja KKO 2013:92). Korkein hallinto-oikeus otti syytetylle edullisemman kannan ratkaisussaan 2014:105.

Oikeustila ei ole vielä selvä. Esimerkiksi vuonna 2014 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi Suomelle kaksi ja vuonna 2015 kolme langettavaa tuomiota ne bis in idem -periaatteen rikkomisesta. Ne koskivat muun muassa sitä, onko henkilökohtainen verotus ja verovelvollisen määräysvallassa olevan yhteisön yhtiöverotus "sama asia" Engel-kriteerien tarkoittamalla tavalla.

Muut hallinnolliset seuraamukset. Ne bis in idem saattaa tulla arvioitavaksi myös muissa hallinnollisissa prosesseissa kuin veronkorotusmenettelyssä. Alkuperäinen Engel-tapaus koski sitä, estikö maataloustukia koskenut ratkaisu saman asian käsittelemisen rikoksena. Engel-kriteerejä on kehitetty edelleen esimerkiksi veronkorotustapauksissa, järjestysrikkomuksissa, polttoainemaksun korotuksissa ja hallinnollisissa sakoissa. Ruotsissa on epätietoisuutta siitä, miten periaatetta on sovellettava hallinnollisesti määrätyn ajokiellon, ylikuormamaksujen ja moninkertaistettujen ympäristömaksujen yhteydessä.

Engel-kriteerit eivät soveltamisalaltaan ole täysin selkeät, vaan niitä tulkitaan joustavasti ja tapauskohtaisesti. Arviointi on lisäksi kokonaisarvostelua. Lähtökohta on kuitenkin selvä. Jos hallinnollista seuraamusta pidetään ankaruudeltaan ja muuten rikosoikeudellisena seuraamuksena, sen jälkeen nostettu rikossyyte samasta teosta on ne bis in idem -periaatteen vastainen.

Ylimääräinen muutoksenhaku. Ne bis idem -periaate ei estä oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa tarkoitettua ylimääräistä muutoksenhakua muun muassa, jos asiassa on tullut ilmi uusia todisteita tai jos käy ilmi, että aikaisemmassa menettelyssä on syyllistytty karkeisiin virheisiin. Lainvoiman saanut vapauttava tuomio voidaan kuitenkin purkaa syytetyn vahingoksi vain poikkeustapauksissa. Lähinnä tuomionpurku tulee kyseeseen silloin, jos myöhemmin ilmenee, että todistaja on syyllistynyt perättömään lausumaan tuomioistuimessa. Pelkkä uusi näyttö ei yleensä riitä tuomion purkamiselle vastaajan vahingoksi ellei syyttäjä näytä todennäköiseksi, että hän ei voinut vedota todisteeseen varsinaisessa oikeudenkäynnissä. Tuomiovirhekantelu rikosasiassa tuomitun vahingoksi on erittäin harvinaista.

Kirjoittaja: Ari-Matti Nuutila