Oikeustiede:luottovakuutus
luottovakuutus
luottovakuutus |
Luottovakuutuksia on kahdenlaisia, asiakasluottovakuutus ja takausvakuutus. Asiakasluottovakuutus otetaan vakuutuksenottajan myyntisaamisten varmistamiseksi luottotappioiden varalta. Vakuutusta ei siten ota velallinen, vaan velkoja. Takausvakuutuksessa vakuutuksenantaja ottaa vastattavakseen vakuutuksenottajan sopimusvelvoitteen. Se voi olla rahavelan maksu, mutta myös toimitussopimuksen tai urakkasopimuksen täyttäminen. Vakuutuksen ottaja on velallinen.
Luottovakuutusta on usein sanottu takauksen kaltaiseksi sitoumukseksi, jonka ehdoissa määritelty velallisen maksukyvyttömyys on vakuutustapahtuma. Vakuutusyhtiön suoritusvelvollisuus velkojalle alkaa tuosta tapahtumasta. Luottovakuutus on vakuutus, johon sovelletaan vakuutuksia koskevia sääntöjä, kuten vakuutussopimuslakia (543/1994). Vakuutusyhtiön suoritus vähentää velallisen velkaa velkojalleen.
Velkojan näkökulmasta luottovakuutus on selkeästi hänen saamisensa suorittamista turvaava vakuus. Takauksena sitä ei voida pitää, koska maksaminen perustuu vakuutusehtoihin, ei velallisen suorituksen puuttumiseen maksukyvyttömyyden tai muun syyn vuoksi. Luottovakuutukseen liittyy yleensä suhteellisen korkea omavastuu (esimerkiksi 10-30 prosenttia), mistä sovitaan vakuutusta otettaessa ja vakuutuskorvausta määriteltäessä.Kirjoittaja: Ari Saarnilehto
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
AurejärviE1986, EIF-I, HemmoM2001, Hemmo&Hoppu2006, Saarnilehto&al2012
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:luottovakuutus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:luottovakuutus.)