Oikeustiede:vakuutus
vakuutus
vakuutus |
Eräs tapa suojautua vahinkoriskin varalta on vakuutus. Sen perusajatuksena on jakaa vahinkoriski samanlaisen riskin kohteena olevien henkilöiden kesken. Tämä tapahtuu siten, että saman vahinkoriskin kohteena olevat henkilöt maksavat määrätyn summan ja näin kertyneistä varoista maksetaan korvaukset niille, joita vahinko on kohdannut. Käytännössä riskin jakaminen tapahtuu siten, että vakuutusyhtiöt ottavat vakuutussopimuksen nojalla korvatakseen sopimuksessa lähemmin mainitut vahingot määrättyä vakuutusmaksua vastaan. Kun tällaisia sopimuksia tehdään lukuisia, vakuutusyhtiölle kertyy vakuutusmaksuista varoja. Näistä varoista maksetaan sellaiset vakuutuksenottajille aiheutuneet vahingot, jotka vakuutusyhtiö on vakuutussopimuksessa ottanut kantaakseen.
Vakuutustoiminta perustuu nk. suurten lukujen lakiin. Kun vakuutettuja kohteita on lukumääräisesti paljon, vahinko ei käytännössä kohtaa niitä kaikkia samanaikaisesti, vaan suurten lukujen lain pohjalta voidaan osoittaa se todennäköisyys, kuinka paljon vahinkoja tietyssä riskiryhmässä tapahtuu. Vaikka vahinkojen määrä vaihtelee esimerkiksi vuosittain, lukumääräisesti suurissa riskiryhmissä vaihtelu on todennäköisyyslaskelmien nojalla etukäteen arvioitavissa. Näin pystytään arvioimaan syntyvät vahingot ja laskemaan niiden kattamiseen tarvittavat vakuutusmaksut.
Vakuutukselle ei ole olemassa legaalimääritelmää. Vakuutussopimuslaissa on tosin määritelty mm. henkilövakuutus ja vahinkovakuutus, mutta määritelmät eivät kuitenkaan anna vastausta vakuutuksen tunnusmerkkeihin vaan ne tähtäävät vain vakuutuslajien erottamiseen toisistaan. Vakuutuksen määritelmää onkin kehitelty oikeuskirjallisuudessa analysoimalla vakuutukselle tyypillisiä tunnusmerkkejä.Kirjoittaja: Kari Hoppu
Käytetyt lähteet
Hoppu&Hemmo2006, Rantala&Pentikäinen2003
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:vakuutus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:vakuutus.)