lisävyöhyke


lisävyöhyke

Määritelmä merivyöhyke, jonka rantavaltio voi perustaa aluemerensä jatkeeksi erinäisten valvontavaltuuksien harjoittamiseksi

Selite Aluemerta ja lisävyöhykettä koskevan Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1958 yleissopimuksen mukaan lisävyöhyke saattoi ulottua enintään 12 meripeninkulman päähän niistä rannikon perusviivoista, joista aluemeren leveys lasketaan. YK:n vuonna 1982 hyväksytyssä merioikeusyleissopimuksessa lisävyöhykkeen ulkoraja ulotettiin 24 meripeninkulmaan. Rantavaltio voi lisävyöhykkeellään huolehtia tulli-, vero-, maahanmuutto- ja terveydenhoitomääräystensä valvonnasta estääkseen niiden rikkomisen alueellaan tai aluemerellään tahi rangaistakseen jo tapahtuneesta näiden määräysten rikkomisesta. Rantavaltio saa myös ryhtyä toimenpiteisiin lisävyöhykkeen alueelta löytyvien arkeologisten tai muiden historiallisten esineiden suojelemiseksi. Oikeusasemaltaan lisävyöhyke kuuluu rantavaltion talousvyöhykkeeseen. Jollei rantavaltio ole perustanut talousvyöhykettä, lisävyöhyke kuuluu aavaan mereen. Suomella ei ole varsinaista lisävyöhykettä. Kuitenkin tullilain mukaan Suomen tullialue ulottuu pääsääntöisesti kahden meripeninkulman päähän aluemeren ulkorajasta (TulliL 304/2016, 2 §).

Lisätiedot
Kirjoittajat: Kari Hakapää ja Lotta Viikari

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HakapääK1988, s. 44-45, HakapääK2010, s. 398-399, TanakaJ2015, s. 124-126

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:lisävyöhyke. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:lisävyöhyke.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →