Oikeustiede:kaavasuojelu
kaavasuojelu
| kaavasuojelu |
Maankäytön suunnitteluvälineisiin eli lähinnä kaavoihin liittyy pyrkimys ottaa huomioon suunnittelualueen arvokkaat maisemat, rakennukset ja muut kohteet. Se on myös kaavoituksessa lakiin perustuva vaatimus inventoitaessa alueen arvoja. Kohteiden suojelu on jaettavissa karkeasti luonnonsuojeluun ja rakennetun ympäristön eli kulttuuriperinnön suojeluun. Kummankin lohkon osalta erityislainsäädännössä määritellään suojelukohteelle asetettavat kriteerit, suojelun toteuttaminen ja muut vaikutukset. Kaavan avulla tapahtuva suojelu on tällöin luonteeltaan täydentävää sellaisissa tapauksissa, joissa suojelua ei ole voitu toteuttaa erityislakien nojalla kriteerien puuttumisen tai muiden syiden vuoksi. Toteutuneet suojelutoimet sitovat kaavoittajaa ja merkitään kaavaan. Kaavasuojelulla varsinaisessa mielessä tarkoitetaan tilanteita, joissa tuollaista suojelupäätöstä ei ole, vaan tietyn kohteen suojelu perustuu kaavoittajan omaan harkintaan. Näin on laita erityisesti silloin, kun kyse on paikallisesti merkityksellisestä kohteesta, maisemasta, luonnonmuodostumasta tai vastaavasta. Tällaisen suojelumääräyksen asettamista rajoittavat yleiset kaavoitusta ja kaavamääräysten antamista koskevat lain vaatimukset. Lainsäädännöstä ks. maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) 41 ja 57 §. Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräys). Tällaisten määräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia (MRL 57 §).
Kaavoituksen suojelutavoitteista riippumatta kaupunkimaisen arvokkaan kohteen suojeleminen on mahdollista erityislainsäädännön nojalla; aikaisemman rakennussuojelulainsäädännön kumouduttua on voimassa laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010). Rakennusperinnön säilyttämiseksi voidaan suojella rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Suojelu voi koskea myös rakennuksen osaa, rakennuksen kiinteää sisustusta taikka muuta rakentamalla tai istuttamalla muodostettua aluetta. Kiinteällä sisustuksella tarkoitetaan ovia, ikkunoita, listoja, tulisijoja, pinnoitteita, teknisiä laitteita, kiintokalusteita tai muuta näihin verrattavaa sisustusta sekä rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisia, siihen pysyvästi kiinnitettyjä koneita ja laitteita. Tällaisten kohteiden sisällyttämisestä kaavaan maanomistajalle mahdollisesti aiheutuvat menetykset korvaa suojelua hakenut taho. Kirkollisten kohteiden suojelusta päätetään kirkkolain (1054/1993) ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain (985/2006) nojalla.
MRL:n nojalla on myös mahdollista perustaa kaupunkipuisto maisemallisten ja ympäristöllisten arvojen suojelemiseksi (MRL 68-71 §). Perustamisesta päättää ympäristöministeriö.Kirjoittaja: Erkki J. Hollo
Lähikäsitteet
- asemakaava
- kaavamääräys
- kansallinen kaupunkipuisto
- kulttuuriperintö ja sen suojelu
- luonnonsuojelu
- maakuntakaava
- maisemansuojelu
- rakennussuojelu
- yleiskaava
Käytetyt lähteet
Ekroos&Majamaa2015, Hallberg&al2015, HolloE2006
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Oikeustiede:kaavasuojelu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kaavasuojelu.)