yleiskaava


yleiskaava

Määritelmä kunnassa yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteistä ohjaamista varten laadittava suunnitteluväline, joka laaditaan karttana ja siihen kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset

Selite

Yleiskaavan tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen, kuten asutuksen, palvelujen ja työpaikkojen sekä virkistysalueiden sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaava on pääsääntöisesti oikeusvaikutteinen, mutta se voidaan laatia myös oikeusvaikutuksettomana. Yleiskaava voi olla myös kuntien yhteinen.

Yleiskaavan ohjausvaikutuksen tarkkuus ja yksityiskohtaisuus voi vaihdella suuresti. Yleiskaava saattaa olla hyvin yleispiirteinen ja strateginen, lähestyen maakuntakaavan esitystapaa. Toisaalta yleiskaava voidaan laatia suoraan rakentamista ohjaavaksi, jolloin esitystapa lähestyy asemakaavaa. Tällaisia rakentamista ohjaavia yleiskaavoja on tyypillisesti laadittu kylä- tai ranta-alueille ja esimerkiksi tuulivoimarakentamista varten.

Yleiskaavan sisältövaatimukset ohjaavat kaavan laatimista ja niillä on myös keskeinen merkitys arvioitaessa kaavan lainmukaisuutta, esimerkiksi muutoksenhaun yhteydessä. Yleiskaavaa laadittaessa on kaavahierarkia eli maakuntakaavan määräykset ja ohjausvaikutus otettava huomioon. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Tarkemmin yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yhdyskuntarakenteen toimivuus, elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus, asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, liikenteen ja muun infrastruktuurin järjestäminen kestävällä tavalla, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ympäristöhaittojen vähentäminen, ympäristö- ja luontoarvojen vaaliminen sekä virkistysalueiden riittävyys. Nämä seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Yleiskaavan keskeisimmät oikeusvaikutukset liittyvät kaavahierarkiaan eli yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Oikeusvaikutuksista suunnitteluun ja viranomaistoimintaan säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:ssä. Yleiskaavan oikeusvaikutukset liittyvät myös rakentamisrajoituksiin, joista säädetään MRL 43 §:ssä sekä yleiskaavojen käyttöön rakennusluvan perusteena ranta-alueilla (MRL 72 §), kylä-alueilla (MRL 44 § ja MRL 137 §) sekä tuulivoimarakentamisessa (MRL 77 a §).

Lisätiedot
Kirjoittaja: Ilari Hovila

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Jääskeläinen&Syrjänen2015, s. 303-348, Ekroos&Majamaa2005, s. 179-248, Hallberg&al2006, s. 181-232

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:yleiskaava. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:yleiskaava.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →