Oikeustiede:julkiset hankinnat
julkiset hankinnat
| julkiset hankinnat |
Valtion, kuntien sekä kuntayhtymien, valtion liikelaitosten ja muiden hankintalainsäädännössä määriteltyjen hankintayksiköiden tulee tehdä julkiset hankintansa hankintalainsäädännön menettelytapoja noudattaen. Julkisista hankinnoista säädettäessä tavoitteena on ollut tehostaa julkisten varojen käyttöä sekä parantaa suomalaisten ja muiden eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Tarkoitus on turvata neljän perusvapauden eli tavaroiden, palveluiden, pääomien sekä työntekijöiden vapaa liikkuvuus.
Julkisissa hankinnoissa tulee noudattaa sääntöjä, jotka liittyvät muun muassa kilpailutuksen eri vaiheisiin, tarjouspyyntöasiakirjojen laatimiseen, hankinnasta ilmoittamiseen ja hankintasopimuksen allekirjoittamiseen.
Julkisista hankinnoista säädetään sekä kansallisella tasolla, mutta myös Euroopan unionin hankintadirektiiveissä. Periaatteena sääntelylle on hankintojen avoin ja tehokas kilpailuttaminen sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.
Julkiset hankinnat jaetaan EU:n kynnysarvot alittaviin hankintoihin, sekä EU:n kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Kynnysarvolla tarkoitetaan yksittäisen hankinnan suurinta mahdollista arvoa. Tämä arvo määrittää sen, sovelletaanko hankintaan kansallisten menettelyä julkisista hankinnoista vai Euroopan unionin menettelyä julkisista hankinnoista. Kansalliset kynnysarvot perustuvat jäsenvaltioiden kansallisiin lainsäädäntöihin, kun taas EU:n kynnysarvot perustuvat Euroopan unionin komission antamaan asetukseen julkisten hankintojen kynnysarvoista sekä GPA-sopimukseen.Kirjoittaja: Sirja-Leena Penttinen ja Kim Talus
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:julkiset hankinnat. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:julkiset hankinnat.)
