Oikeustiede:jälkitasaus
jälkitasaus
jälkitasaus |
Yhteisvelallisen suorituksen tasaaminen muiden yhteisvelkasuhteen velallisten maksettavaksi voi johtua siitä, että velallinen on maksukyvytön, hänen olinpaikkansa on tuntematon tai hän ei kehotuksen saatuaan maksa osuuttaan kuukauden kuluessa. Velkakirjalain (622/1947) 2 §:n 2 momentissa on mainittu juuri nämä vaihtoehdot jälkitasaukselle. Takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain (361/1999) 31 §:n 3 momentista puuttuu keskimmäinen jälkitasauksen syy. Vahingonkorvauslain (412/1974) 6 luvun 3 §:n 2 momentista puolestaan puuttuu maksukehotukseen liittyvä jälkitasauksen mahdollisuus. Jälkitasauksen edellytykset onkin syytä aina tarkistaa sovellettavasta laista.
Vastuuosuuksien mukainen suhde tarkoittaa maksun laiminlyöneen velallisen osuuden jakamista samassa suhteessa kuin jäljelle jääneet velalliset ovat olleet vastuussa päävelasta. Laajemmassa kuvauksessa on esitetty kaksi esimerkkiä siitä, mitä vastuuosuuksilla tarkoitetaan.Kirjoittaja: Ari Saarnilehto
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
AurejärviE2001, Aurejärvi&Hemmo2006, EIF-I, NorrosO2012, SaarnilehtoA2005, Saarnilehto&al2012
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:jälkitasaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:jälkitasaus.)