isyyden kumoaminen


isyyden kumoaminen

Määritelmä voimassa olevan isyyssuhteen purkaminen joko kanneteitse nimenomaisessa kumoamisoikeudenkäynnissä tai Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä vanhempien yhteisestä hakemuksesta oikeusgeneettisen isyystutkimuksen perusteella taikka välillisesti Digi- ja väestötietoviraston päätöksellä, jolla toisen miehen isyys vahvistetaan tunnustamislausuman pohjalta

Selite

Ennen 1970-luvun lainsäädäntöuudistuksia isyyden kumoamiskannetta vastasi ‘negatiivinen isyyskanne’. Tämä erosi isyyden kumoamiskanteesta (ks. Laajempi kuvaus) erityisesti siten, että negatiivisen isyyskanteen saattoi nostaa ainoastaan äidin aviomies ja lapsi, ei sitä vastoin lapsen äiti (L aviollisesta syntyperästä 409/1957, 4 ja 7 §). Vuoden 2015 isyyslaissa (11/2015) kanneoikeus oli tietyin ehdoin myös isänä itseään pitävällä miehellä, ja sama koskee voimassa olevaa oikeutta (ks. Laajempi kuvaus).

Isyyden kumoamisesta on erotettava isyystuomion purkaminen (ks. tuomionpurku). Isyyttä ei voida kumota isyyden kumoamiskanteella, jos isyys on vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä. Tällainen vahvistamispäätös voidaan kuitenkin purkaa vakavista syistä, lähinnä uuden oikeuslääketieteellisen näytön perusteella. Ks. tarkemmin Helin 2016 s. 230-236.

Isyyden kumoamisesta on säädetty vuoden 2022 vanhemmuuslain (775/2022) 7 luvussa, joka koskee myös äitiyssuhteen kumoamista (ks. äitiyssuhde).

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot Kirjoittaja: Heikki E. S. Mattila

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HelinM2016, s. 202-236., HakalehtoS2018, s. 138-139., HakalehtoS2025, s. 166-170.

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.12.2025: Oikeustiede:isyyden kumoaminen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:isyyden kumoaminen.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →