Oikeustiede:isyysolettama
isyysolettama
isyysolettama |
Isyysolettama tarkoittaa, että isyyssuhde on todettavissa ilman erityistä isyyden vahvistamista.
Suomen voimassa olevan oikeuden mukaan isyysolettama liittyy ainoastaan viralliseen avioliittoon: jos lapsi syntyy siten, että äiti on avioliitossa (tai tietyin ehdoin leski), hänen aviomiehensä katsotaan lapsen juridiseksi isäksi (11/2015, 2 §). Olettama ei siten koske avioliitonomaista yhdyselämää. Vaikka avoliitto voitaisiin näyttää kiistattomasti toteen, avomiestä ei välittömästi tämän perusteella todeta avovaimon lapsen juridiseksi isäksi. Avoliittotapauksissa isyys on vahvistettava tunnustamisella tai tuomiolla.
Isyysolettaman kumoaminen voi tapahtua isyyden kumoamisella tai maistraatin vahvistamalla isyyden tunnustamisella siten, että äiti ja aviomies hyväksyvät tunnustamisen (ks. isyyden vahvistaminen). Nykyisin isyys voidaan kumota myös maistraatin päätöksellä lapsen äidin ja aviomiehen yhteisestä hakemuksesta oikeusgeneettisen isyystutkimuksen perusteella. — Tammikuun alusta 2020 maistraatin sijaan on tullut Digi- ja väestötietovirasto (laki Digi- ja väestötietovirastosta 304/2019, 11 § ja isyyslakiin tehdyt muutokset 1151/2019).
Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa isyysolettaman ajatus ilmaistaan usein latinalaisella maksiimilla (sananparrella): pater (is) est quem nuptiae demonstrant ('isän osoittaa avioliitto', sananmuk. 'isä on se, jonka avioliitto osoittaa'). Tämä maksiimi esiintyy oikeuskirjallisuudessa myös lyhennetyssä muodossa pater est. Puhutaan pater est -säännöstä.Kirjoittaja: Heikki E. S. Mattila
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:isyysolettama. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:isyysolettama.)