Oikeustiede:asianosainen (hallinto-oikeus)
Tällä käsitteellä ei ole otsikon muodostavia nimityksiä.
Asianosaisuus määräytyy aineellisin eli sisällöllisin perustein. Asianosaisuuden edellytyksenä oleva oikeus tai etu viittaa siihen, voiko henkilö saada vaatimansa edun tai oikeuden. Henkilön velvollisuus koskee yleensä velvollisuuden asettamista tai vapauttamisesta aikaisemmin asetetusta velvollisuudesta. Hallintolainkäytössä valituksenalaisen päätöksen kohteena oleva henkilö on aina asianosainen. Muiden henkilöiden osalta edellytetään, että päätös vaikuttaa välittömästi henkilön oikeusasemaan. Asianosainen voi osallistua hallintoasian tai hallintolainkäyttöasian käsittelyyn ja käyttää puhevaltaa, mikäli hän on siihen kelpoinen. Esimerkiksi alaikäinen henkilö voi olla asianosainen, mutta hän voi käyttää puhevaltaa vain rajoitetusti. Myös viranomainen voi olla asianosainen.
Asianosaisuuden määräytymisperusteet ovat oikeusjärjestelmän kulmakiviä. Perusteet ovat sekä hallintomenettelyssä että hallintolainkäytössä vähitellen laajentuneet oikeuskäytännön myötä ja erityissäännöksin. Varsinkin ympäristöasioissa osallistumisoikeus asian käsittelyyn on usein määritelty laissa siten, että myös muut kuin asianosaiset voivat ottaa osaa käsittelyyn.
Käytetyt lähteet: hallintolaki (434/2003) 11 §, hallintolainkäyttölaki (586/1996) 6 §Kirjoittaja: Heikki Kulla
Käytetyt lähteet
MäenpääO2011, s. 132-139, Niemivuo&al2010, s. 147-162, KullaH2012, s. 134-138, Laakso&al2006, s. 112-116, Hallberg&al1997, s. 99-116, MäenpääO2007, s. 269-280
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.6.2025: Oikeustiede:asianosainen (hallinto-oikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:asianosainen (hallinto-oikeus).)
