Kirjallisuudentutkimus:mittasysteemi

    Tieteen termipankista

    mittasysteemi | metrinen systeemi

    mittasysteemi
    metrinen systeemi
    Määritelmä runomittojen joukko, jossa mitallisuus rakentuu saman kielellisen piirteen pohjalle
    Selite

    Runomitat voidaan ryhmitellä eri mittasysteemeihin sen mukaan, mitkä kielelliset piirteet vaikuttavat mitallisuuden rakentumiseen (esim. siihen, minkälainen tavu voi olla tietyssä metrisessä asemassa).

    Metrisesti relevantteja piirteitä voivat olla muun muassa painollisuus (dynaaminen mittasysteemi),tavun laajuus (durationaalinen mittasysteemi), tavuluku (syllabinen mittasysteemi) ja sävelkulku (tonaalinen mittasysteemi). Joissain mittasysteemeissä metrisesti relevantteja piirteitä voi olla useampi kuin yksi. Esimerkiksi kalevalamitassa mitan rakentumiseen vaikuttavat sekä tavujen paino että tavujen laajuus, minkä vuoksi kalevalamitan katsotaankin edustavan omaa erillistä mittasysteemiään. Lisäksi Pentti Leinon mukaan [1] myös vapaamittaiset runot voidaan luokitella omaksi mittasysteemikseen, koska myös niitä on mahdollista kuvata mitallisesti.

    Eri metristen systeemien käyttö vaihtelee kieli- ja kulttuurikohtaisesti. Tietyn systeemin suosimiseen voivat vaikuttaa niin aiempi kirjallinen perinne kuin kielen lingvistiset ominaispiirteet. Esimerkiksi klassiseen ranskalaiseen kirjallisuuteen vakiintuneen syllabisen aleksandriinin käyttöä tukee se, että ranskassa on runsaasti yksi- tai kaksitavuisia sanoja. Kiinankielisessä runoudessa taas kielelle tyypilliset toonit ovat mahdollistaneet sävelkulkuun perustuvien mittojen synnyn. Tämä olisi esimerkiksi suomen kaltaisessa intonaatioltaan melko tasaisessa kielessä täysin mahdotonta.

    Suomessa tavataan pääasiassa neljää mittasysteemiä: dynaamista, durationaalista ja syllabista sekä kalevalamittaa. Näistä vain kalevalamitta on kotoperäinen, muut ovat lainoja. Suomenkielisessä lyriikassa germaanisperäiset dynaamiset mitat ovat enemmistössä; antiikista periytyviä durationaalisia mittoja (esim. heksametri) ja syllabisia mittoja (esim. japanilaiset tanka ja haiku)esiintyy lähinnä marginaalisesti. Myös kalevalamitan käyttö on vähentynyt ja vapaamittaisuus on laajalti vallannut alaa.

    Suomessa metrisistä systeemeistä on kirjoittanut erityisesti suomentutkija Pentti Leino.

    Erikieliset vastineet

    versificationenglanti (English)
    versificationranska (français)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    LeinoP1979, LeinoP1982, LeinoP1980

    Alaviitteet

    1. LeinoP1980, s. 246–245

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:mittasysteemi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:mittasysteemi.)