kalevalamitta

Määritelmä vanhan suomalais-karjalaisen, vatjalaisen, liiviläisen ja virolaisen kansanrunouden runomitta, jonka perusrytmiikan luo nelipolvinen trokee

Selite

Kalevalasäe perustuu osin tavujen laajuuteen, osin painoon. Mitalle on lisäksi ominaista alkusoinnun ja kerron runsas käyttö. Nämä piirteet esiintyvät myös Kalevalan (1849) kolmannen runon katkelmassa:

Vaka vanha Väinämöinen
elelevi aikojansa
noilla Vainölän ahoilla,
Kalevalan kankahilla.
Laulelevi virsiänsä,
laulelevi, taitelevi.

Kalevalamitan kysymyksiä käsitellessään Matti Kuusi (Suomen Kirjallisuus I, 1963) esittää olettamuksen, että "Karjalan kalevalainen runo ehken pääsi juurtumaan viimeistään 700-luvulla Laatokan luoteisrannikolle syntyneen länsisuomalaisen siirtokunnan mukana". Taidelyriikassa kalevalamittaa edustaa esim. Eino Leinon pääteoksena pidettävä runokokoelma Helkavirsiä (1903, 1916). Uudemmassa lyriikassa esim. sortavalalaissyntyinen Matti Rossi on kokeillut kalevalamittaista ilmaisua runokirjassaan Laulu tummana tulevi (1976).

Lisätiedot ks. myös kalevalamitta folkloristiikassa.

Erikieliset vastineet

Kalevala metre	englanti (English)
metro kalevaliano	italia (italiano)
mètre kalevaléen	ranska (français)
kalevalamått	ruotsi (svenska)
Kalevala-Metrum	saksa (Deutsch)
kalevalskaja metrika	venäjä (русский)
kalevala-värsimõõt	viro (eesti)

Lähikäsitteet

metriikka (yläkäsite)

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 26.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:kalevalamitta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kalevalamitta.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →