Kirjallisuudentutkimus:kalevalamitta

Tieteen termipankista

kalevalamitta

kalevalamitta
Määritelmä vanhan suomalais-karjalaisen, vatjalaisen, liiviläisen ja virolaisen kansanrunouden runomitta, jonka perusrytmiikan luo nelipolvinen trokee
Selite

Kalevalasäe perustuu osin tavujen laajuuteen, osin painoon. Mitalle on lisäksi ominaista alkusoinnun ja kerron runsas käyttö. Nämä piirteet esiintyvät myös Kalevalan (1849) kolmannen runon katkelmassa:

Vaka vanha Väinämöinen
elelevi aikojansa
noilla Vainölän ahoilla,
Kalevalan kankahilla.
Laulelevi virsiänsä,
laulelevi, taitelevi.
Kalevalamitan kysymyksiä käsitellessään Matti Kuusi (Suomen Kirjallisuus I, 1963) esittää olettamuksen, että "Karjalan kalevalainen runo ehken pääsi juurtumaan viimeistään 700-luvulla Laatokan luoteisrannikolle syntyneen länsisuomalaisen siirtokunnan mukana". Taidelyriikassa kalevalamittaa edustaa esim. Eino Leinon pääteoksena pidettävä runokokoelma Helkavirsiä (1903, 1916). Uudemmassa lyriikassa esim. sortavalalaissyntyinen Matti Rossi on kokeillut kalevalamittaista ilmaisua runokirjassaan Laulu tummana tulevi (1976).
Lisätiedot ks. myös kalevalamitta folkloristiikassa.

Erikieliset vastineet

Kalevala metreenglanti (English)
metro kalevalianoitalia (italiano)
mètre kalevaléenranska (français)
kalevalamåttruotsi (svenska)
Kalevala-Metrumsaksa (Deutsch)
kalevalskaja metrikavenäjä (русский)
kalevala-värsimõõtviro (eesti)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.1.2025: Kirjallisuudentutkimus:kalevalamitta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:kalevalamitta.)