Kirjallisuudentutkimus:fokalisointi

From Tieteen termipankki
Jump to navigation Jump to search

fokalisointi

fokalisointi
Definition kerronnan perspektiivi, joka sisältää aistihavainnot sekä lisäksi tiedollisen, emotionaalisen ja ideologisen asenteen suhteessa kerrottuihin tapahtumiin
Explanation Kirjallisuudentutkimuksessa on perinteisesti käytetty käsitettä näkökulma, jolloin on korostunut näköhavainnon merkitys kerronnassa. Fokalisaatio on kuitenkin tätä laajempi käsite. Sen otti käyttöön ranskalainen narratologi Gerard Genette teoksessaan Figures III (1974, engl. Narrative Discourse) ja sitä on sittemmin hyödynnetty narratologiassa laajasti. Genette tekee jaon ulkoisen ja sisäisen fokalisaation välille. Ulkoisessa fokalisoinnissa on kysymyksessä kertojan, sisäisessä fokalisoinnissa tapahtumiin osallistuvan henkilön fokalisointi, mutta voidaan puhua myös kokija-kertojan fokalisoinnista. Fokalisoija on kerronnan agentti, jonka havainnot ja asenne antavat kertovalle diskurssille suunnan. Teoksessa voi olla useita fokalisoijia ja fokalisointi saattaa olla kiinteää tai vaihtuvaa. Se voi vaihdella siten, että kerronta tapahtuu vuorotellen eri henkilöiden välityksellä tai heidän ehdoillaan. Esimerkiksi Joel Lehtosen romaaniin Putkinotko (1919-20) sisältyy useita havaitsevia, tietäviä ja tuntevia henkilöitä; tarinaa kerrotaan vuorotellen Käkriäisen perheen eri jäsenten kautta. Fokalisoimattomana Genette pitää kerrontaa, jossa kertoja on "kaikkitietävä" eli tietää tai sanoo enemmän kuin kukaan kertomuksen henkilöistä.
Additional Information Latinan focus=polttopiste

Equivalents

focalizationenglanti
focalisationranska
fokaliseringruotsi
Fokalisierungsaksa

Related Concepts

Sources

HosiaisluomaY2003

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.1.2021: Kirjallisuudentutkimus:fokalisointi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:fokalisointi.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →