Kirjallisuudentutkimus:arkadinen runous
paimenrunous | arkadinen runous
| paimenrunous | |
| arkadinen runous |
Arkadisen kirjallisuuden lähtökohtana on kuvitelma muinaisesta Arkadiasta, idyllisen maalais- ja paimenelämän tyyssijasta. Todellinen Arkadia on Kreikassa Peloponnesoksen niemimaalla sijaitseva vuoristoinen maakunta. Vergilius teki paimenrunollaan "Eclogae" (Bucolica, 37 eKr.) seudusta kuuluisan ylistämällä sitä onnellisen elämän kehdoksi. Arkadinen elämä esitetään yksinkertaisempana, siveellisempänä ja jalompana kuin kiireinen kaupunkilaiselämä. Tosiasiassa arkadialaiset olivat Kreikan takapajuisinta kansaa, joka sitkeästi pysyttäytyi karkeissa tavoissaan. Vähemmän runollisesti virittyneet antiikin kirjailijat puhuivat Arkadiasta halventavaan sävyyn.
Arkadinen runous oli suosituimmillaan renessanssiaikana. Lajin keskeisiin edustajiin luetaan italialaisen Iacopo Sannazaron paimenromaani L'Arcadia (1501-04) ja englantilaisen Sir Philip Sidneyn proosamuotoinen romanssi Arcadia (1590). Jälkimmäisen voimakkaan metaforista tyyliä on kutsuttu arkadianismiksi (englannin arcadianism). 1600-luvun alkupuolella ranskalainen taiteilija Nicolas Poussin kuvasi pastoraalimaisemaan sijoittuvassa maalauksessaan paimenen hautakiveä, johon on kirjoitettu "Et in Arcadia ego" (Myös minä olen Arkadiassa). Sanonta esiintyy ensimmäisen kerran roomalaisen Bartolomeo Schidonen (1559-1615) maalauksessa ja oli sittemmin yleinen hautakivissä. Friedrich von Schiller myötäilee runonsa "Resignation" (1782) alussa: "Auch ich war in Arkadien geboren" (Minäkin olen syntynyt Arkadiassa). J. W. von Goethen matkakuvauksen Italienische Reise (1816, Italianmatkan päiväkirja) mottona on samainen fraasi muodossa "Auch ich in Arkadien"(Arkadiassa minäkin!)
Suomen kirjallisuudessa arkadista runoutta ovat mukailleet mm. Frans Mikael Franzén runoelmassaan Det nya Eden (1794), J. L. Runeberg eeppisessä runoelmassaan Hanna (1836, suom.) sekä V. A. Koskenniemi, Otto Manninen, Rabbe Enckell ja Aale Tynni runoissaan. Arkadiselle runoudelle ominaisia tunnelmia sisältyy myös P. Mustapään kokoelmaan Jäähyväiset Arkadialle (1945), joka kuvastelee hävityn sodan jälkeisiä tuntoja ja nostalgista kaipuuta menetettyyn idylliin. E. R. Gummerus julkaisi muutamaa vuotta aiemmin lähes samannimisen romaanin Farväl Arkadien (1938, Hyvästi Arkadia).Erikieliset vastineet
| arcadic poetry | englanti (English) | |
| bucolic poetry | englanti (English) | |
| poésie bucolique | ranska (français) | |
| arkadisk poesi | ruotsi (svenska) | |
| bukolisk poesi | ruotsi (svenska) | |
| arkadische Poesie | saksa (Deutsch) | |
| bukolische Dichtung | saksa (Deutsch) | |
| bukolika | viro (eesti) | |
| bukooliline luule | viro (eesti) | |
| lamburiluule | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- eklogi (alakäsite)
- idylli (vieruskäsite)
- pastoraali (vieruskäsite)
- runous (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Kirjallisuudentutkimus:arkadinen runous. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:arkadinen runous.)