Kirjallisuudentutkimus:romanssi

From Tieteen termipankki
Jump to navigation Jump to search

romanssi

romanssi
Explanation Alkuaan romanssilla tarkoitettiin balladin sukuista lyyris-eeppistä kansanrunouden muotoa, joka kehittyi 1100-luvulta lähtien Ranskassa ja vähän myöhemmin Espanjassa. Sanoilla romaz, romant, roman, romance ja romanzo viitattiin romaanisilla kielillä kirjoitettuun runouteen yleensä, vastakohtana oppineiden latinalla kirjoitettuun. Sittemmin romanssi-sanaa on sovellettu hyvin monentyyppiseen kirjallisuuteen, myös proosamuotoiseen.

Varhaiset romanssit ottivat aineksia historiallisesta sankaritarustosta (El Cid, kuningas Artur, karolingien tarut), kunnes laji kehittyi lyyrisemmäksi hoviromanssiksi. Romanssisikermiä kutsuttiin nimellä romancero. Muinaisranskassa sanat romaunt ja roman merkitsivät jokseenkin samaa kuin runomuotoinen hoviromanssi. Aiheena oli yleensä rakkaus tai ritarielämä urotöineen; tyylille oli ominaista mielikuvituksellisuus, liioittelu ja aiheiden voimakas idealisointi. Ensimmäinen maineikas romanssien sepittäjä oli 1100-luvulla elänyt ranskalainen Chrétien de Troyes, jonka tuotantoon kuuluvat mm. runot "Lancelot", "Yvain" ja "Perceval". Hänen seuraajiaan ovat saksalaiset Hartmann von Aue ("Iwein", n. 1203), Gottfried von Strassburg ("Tristan und Isolde", n. 1210) ja Wolfram von Eschenbach ("Parzival", n.1210). Myös pitkät runoeepokset, kuten esimerkiksi Torquato Tasson La Gerusalemme liberata (1581, Vapautettu Jerusalem) saivat romansseista vaikutteita. Renessanssin ajan Italiassa romanssilla tarkoitettiin runomittaista kertomusta, myöhemmin Englannissa ritarirunoa mutta myös seikkailuromaania, johon kuului rakkausjuoni.

Jo myöhäiskeskiaikana romansseja alettiin parodioida. 1300-luvun lopulla Geoffrey Chaucer pilkkasi niitä teokseensa The Canterbury Tales (n. 1378-1400, Canterburyn tarinat) sisältyvässä burleskissa "Tale of Sir Thopas", ja runsaat kaksisataa vuotta myöhemmin Miguel de Cervantes Saavedra paljasti romaanissaan "Don Quijote" (1605, 1615, suom.) säälimättömästi ritariromanssin heikkoudet. Englantilainen Samuel Butler seurasi esimerkkiä pilaeepoksessaan Hudibras (1663-78).

1700-luvun lopulla syntynyttä goottilaista romaania voi pitää romanssin uutena muunnelmana. Modernissa kirjallisuudessa esimerkiksi Federico Garcia Lorca on elvyttänyt lajia mm. runokokoelmallaan Romancero gitano (1928, Mustalaisromansseja).

Balladi ja romanssi ovat lähisukuisia lajeja. Niitä erottaa ennen kaikkea sävytys ja tapahtumien kulku: romanssi on tavallisesti etelämaisen värikäs ja hehkuva ja päättyy usein onnellisesti, kun taas balladi on käänteissään dramaattisempi ja päättyy yleensä traagisesti.

Equivalents

romanceenglanti
romanza (luo nimityssivu)italia
romanceranska
Romanze (luo nimityssivu)saksa
romanvenäjä
romans (luo nimityssivu)venäjä

Related Concepts

Sources

HosiaisluomaY2003

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 25.1.2021: Kirjallisuudentutkimus:romanssi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:romanssi.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →