Kielitiede:yleiskieli
yleiskieli
| yleiskieli |
Määritelmä
normitettu, yleisesti ymmärrettävä kielimuoto, joka ei sisällä erikoiskielten sanastoa tai alueellista vaihtelua
normitettu, yleisesti ymmärrettävä kielimuoto, joka ei sisällä erikoiskielten sanastoa tai alueellista vaihtelua
Selite
Alueelliset ja sosiaaliset erot on yleiskielessä hälvennetty valitsemalla siihen tietyt yhteisesti sovitut muotopiirteet ja jättämällä toiset alueellisiksi, poeettisiksi tai erikoiskielisiksi. Tavoitteena on ollut luoda kaikille yhteinen, esim. asuinseudusta, iästä tai ammattikunnasta riippumaton kielimuoto. Yleiskieli on "asiatyylistä" - kirjoitettuna sitä käytetään lähinnä asiaproosassa ja puhuttuna erityisesti julkisissa ja virallisluontoisissa yhteyksissä (kouluissa, kokouksissa, tiedotusvälineissä).
Alueelliset ja sosiaaliset erot on yleiskielessä hälvennetty valitsemalla siihen tietyt yhteisesti sovitut muotopiirteet ja jättämällä toiset alueellisiksi, poeettisiksi tai erikoiskielisiksi. Tavoitteena on ollut luoda kaikille yhteinen, esim. asuinseudusta, iästä tai ammattikunnasta riippumaton kielimuoto. Yleiskieli on "asiatyylistä" - kirjoitettuna sitä käytetään lähinnä asiaproosassa ja puhuttuna erityisesti julkisissa ja virallisluontoisissa yhteyksissä (kouluissa, kokouksissa, tiedotusvälineissä).
Lisätiedot
Suomenkielistä termiä yleiskieli alettiin käyttää vasta 1800-luvun lopulla. Taustalla oli vuosikymmenten työ yleisesti ymmärrettävän kielen kehittämiseksi suomen silloisen kirjakielen pohjalta. 1800-luvun alussa oli alettu puhua siitä, että ns. pipliasuomi perustui liian yksipuolisesti länsimurteisiin, ja tavoitteeksi tuli kehittää kielimuotoa, joka tyydyttäisi niin länsi- kuin itämurteidenkin edustajia.
Suomenkielistä termiä yleiskieli alettiin käyttää vasta 1800-luvun lopulla. Taustalla oli vuosikymmenten työ yleisesti ymmärrettävän kielen kehittämiseksi suomen silloisen kirjakielen pohjalta. 1800-luvun alussa oli alettu puhua siitä, että ns. pipliasuomi perustui liian yksipuolisesti länsimurteisiin, ja tavoitteeksi tuli kehittää kielimuotoa, joka tyydyttäisi niin länsi- kuin itämurteidenkin edustajia.
Erikieliset vastineet
| saareno tšimb | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| general language | englanti (English) | |
| standard language | englanti (English) | (osittainen vastaavuus) |
| lengua general | espanja (español) | |
| langue générale | ranska (français) |
Lähikäsitteet
- rekisteri (yläkäsite)
- kirjakieli (vieruskäsite)
- yleispuhekieli (vieruskäsite)
- erikoiskieli (vieruskäsite)
- murre
- standardikieli
- selkokieli
- standardointi
Käytetyt lähteet
KFT1993, KoivusaloE1979, HiidenmaaP2005, KolehmainenT2005
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kielitiede:yleiskieli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:yleiskieli.)