Kielitiede:yleiskieli

    Tieteen termipankista

    yleiskieli

    yleiskieli
    Määritelmä
    normitettu, yleisesti ymmärrettävä kielimuoto, joka ei sisällä erikoiskielten sanastoa tai alueellista vaihtelua
    Selite
    Alueelliset ja sosiaaliset erot on yleiskielessä hälvennetty valitsemalla siihen tietyt yhteisesti sovitut muotopiirteet ja jättämällä toiset alueellisiksi, poeettisiksi tai erikoiskielisiksi. Tavoitteena on ollut luoda kaikille yhteinen, esim. asuinseudusta, iästä tai ammattikunnasta riippumaton kielimuoto. Yleiskieli on "asiatyylistä" - kirjoitettuna sitä käytetään lähinnä asiaproosassa ja puhuttuna erityisesti julkisissa ja virallisluontoisissa yhteyksissä (kouluissa, kokouksissa, tiedotusvälineissä).
    Lisätiedot
    Suomenkielistä termiä yleiskieli alettiin käyttää vasta 1800-luvun lopulla. Taustalla oli vuosikymmenten työ yleisesti ymmärrettävän kielen kehittämiseksi suomen silloisen kirjakielen pohjalta. 1800-luvun alussa oli alettu puhua siitä, että ns. pipliasuomi perustui liian yksipuolisesti länsimurteisiin, ja tavoitteeksi tuli kehittää kielimuotoa, joka tyydyttäisi niin länsi- kuin itämurteidenkin edustajia.

    Erikieliset vastineet

    saareno tšimbSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    general languageenglanti (English)
    standard languageenglanti (English)(osittainen vastaavuus)
    lengua generalespanja (español)
    langue généraleranska (français)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    KFT1993, KoivusaloE1979, HiidenmaaP2005, KolehmainenT2005

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Kielitiede:yleiskieli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:yleiskieli.)