Kielitiede:suku
suku | genus
| suku | |||
| genus |
Määritelmä
kieliopillinen kategoria, jonka mukaan nominit monissa kielissä luokitellaan alaryhmiin
Selite
Tyypillisiä kieliopillisia sukuja ovat maskuliini, feminiini ja neutri, joilla ei välttämättä ole mitään yhteyttä tarkoitteen biologiseen sukupuoleen. Esimerkiksi ranskan lauseessa elle est belle, le nouveau professeur feminiininen pronomini edustaa '"luonnollista" sukupuolta ja maskuliinen substantiivilauseke kieliopillista. Saksan Mädchen 'tyttö' on neutrisukuinen vaikka sanan tarkoite on naispuolinen. Kieliopillinen suku voi ilmaista myös esimerkiksi tarkoitteen elottomuutta ja elollisuutta, inhimillisyyttä tai ei-inhimillisyyttä, muotoa tai syötävyyttä. Venäjässä adjektiiveillakin on morfosyntaktinen suku: maskuliini (krasn+yj ‘punainen+mask.’), feminiini (krasn+aja ‘punainen+fem.’) ja neutri (krasn+oje ‘punainen+neut.’)."
Lisätiedot
Kieliopillinen suku on kadonnut tai tasoittunut monista kielistä. Suomen kielessä sanoilla ei ole koskaan ollutkaan suvun kategoriaa. Monissa indoeurooppalaisissa kielissä genukset ovat vähentyneet kahteen. Muutos toteutui esimerkiksi ruotsin kirjakielessä 1800-luvun loppuun mennessä; tietyissä Suomen puolella puhutuissa ruotsin murteissa kolmijakoinen systeemi eli kuitenkin vielä 1900-luvulla.
Erikieliset vastineet
| ȟlaaga | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| ȟlehta | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
| gender | englanti (English) | |
| genus | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- elollisuus
- feminiini (alakäsite)
- maskuliini (alakäsite)
- neutri (alakäsite)
Käytetyt lähteet
ELL, KarlssonF2004, KFT1993, JK2009, HäkkinenK2007, DahlÖ2000, UnterbeckB2000, SandströmC2000
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Kielitiede:suku. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:suku.)