Kielitiede:perfekti
perfekti
perfekti |
Määritelmä
tempus, jossa tarkastellaan menneen ajan tapahtumia puhehetkestä käsin
Selite
Monien muiden kielten tapaan suomen kielen perfekti on liittotempus: menneen ajan tapahtumia ilmaistaan olla-verbin preesensin ja NUT-partisiipin (tehnyt, tehneet) muodostamalla rakenteella: olen käynyt tässä paikassa monta kertaa. Tapahtuman sijoittumista menneisyyteen osoittaa siis NUT-partisiippi, kun taas olla-verbin preesensmuoto kertoo sen olevan puhehetkellä jossain suhteessa merkityksellinen. Perfekti ilmaisee monissa muissakin kielissä menneen ajan tapahtuman puhehetkistä relevanssia. Esimerkiksi keskustelussa puhuja voi käyttää sitä osoittamaan meneillään olevan keskustelun relevantteja kohtia puhetoiminnassa.
Monien muiden kielten tapaan suomen kielen perfekti on liittotempus: menneen ajan tapahtumia ilmaistaan olla-verbin preesensin ja NUT-partisiipin (tehnyt, tehneet) muodostamalla rakenteella: olen käynyt tässä paikassa monta kertaa. Tapahtuman sijoittumista menneisyyteen osoittaa siis NUT-partisiippi, kun taas olla-verbin preesensmuoto kertoo sen olevan puhehetkellä jossain suhteessa merkityksellinen. Perfekti ilmaisee monissa muissakin kielissä menneen ajan tapahtuman puhehetkistä relevanssia. Esimerkiksi keskustelussa puhuja voi käyttää sitä osoittamaan meneillään olevan keskustelun relevantteja kohtia puhetoiminnassa.
Lisätiedot
Suomen kielessä perfekti on sikäli hieman harhaanjohtava aikamuodon nimitys, että se sekoittuu helposti päättynyttä tapahtumaa osoittavaan aspektitermiin perfektiivinen. Perfektitempusta käytetään nimittäin usein nimenomaan päättymättömistä menneen ajan tapahtumista Vanhimmissa suomen kieliopeissa aikamuodon nimityksenä oli praeteritum perfectum. (Vrt. imperfektin kuvaukseen lähikäsitteessä preteriti.)
Suomen kielessä perfekti on sikäli hieman harhaanjohtava aikamuodon nimitys, että se sekoittuu helposti päättynyttä tapahtumaa osoittavaan aspektitermiin perfektiivinen. Perfektitempusta käytetään nimittäin usein nimenomaan päättymättömistä menneen ajan tapahtumista Vanhimmissa suomen kieliopeissa aikamuodon nimityksenä oli praeteritum perfectum. (Vrt. imperfektin kuvaukseen lähikäsitteessä preteriti.)
VISK2008 Koska liittotempuksen apuverbi on menemätöntä aikaa ilmaisevassa preesensissä, mennytkin tilanne esitetään merkityksellisenä viittaushetken ja puhehetken kannalta. Perfekti-ilmaus tulkitaan verbin aspektuaalisesta tyypistä ja kontekstista riippuen joko tulosta tai jälkivaikutusta tähdentäväksi (Olen syönyt jo tarpeeksi, en jaksa enempää; Kuka on kirjoittanut Työmiehen vaimon?) tai jatkuvuuden perfektiksi (Olen asunut täällä jo kuusi vuotta). (» § 1534–.)
Erikieliset vastineet
perfektos | Suomen romanikieli (kaalengo tšimb) | |
present perfect | englanti (English) | |
perfeʹktt | koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll) | |
perfeakta | pohjoissaame (davvisámegiella) | |
perfekt | ruotsi (svenska) | |
Perfekt | saksa (Deutsch) | |
täisminevik | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- tempus (yläkäsite)
- preesens (vieruskäsite)
- preteriti (vieruskäsite)
- futuuri (vieruskäsite)
- pluskvamperfekti (vieruskäsite)
- perfektiivinen
Käytetyt lähteet
ComrieB1985, SeppänenE1997b, KarlssonF2004, JK2009, KokM2012
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:perfekti. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:perfekti.)