Kielitiede:morfologia

    Tieteen termipankista

    muoto-oppi | morfologia

    muoto-oppi
    morfologia
    Määritelmä sanojen sisäisen rakenteen osajärjestelmä: sanojen koostuminen morfeemeista, kielen pienimmistä muotoaineksista, joilla on merkitys
    Selite Morfologia on kieliopillisen järjestelmän toinen peruskomponentti syntaksin eli lauseopin ohella. Morfologian tutkimuksessa tarkastellaan morfeemien rakennetta ja käyttöä sananmuodostuksessa ja taivutuksessa.
    Lisätiedot VISK, määritelmät: Morfologiaa on yksittäisten sananmuotojen koostumuksen kuvaaminen, esim. se, miten määräytyy illatiivin pääte (taloon, huoneeseen, maahan jne.). Morfosyntaksiin taas kuuluu esimerkiksi kuvaus illatiivin tehtävistä erilaisissa lauserakenteissa tai vaikkapa subjektin ja verbin kongruenssi.

    Erikieliset vastineet

    morfologiaSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
    morphologyenglanti (English)
    hämioppâinarinsaame (anarâškielâ)
    morfologiainarinsaame (anarâškielâ)
    morfologiakoltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
    ååʹbleǩmättkoltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
    hábmeoahppaluulajansaame (julevsámegiella)
    morfologijaluulajansaame (julevsámegiella)
    hápmeoahppapohjoissaame (davvisámegiella)
    morfologiijapohjoissaame (davvisámegiella)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HäkkinenK2007, KFT1993, KarlssonF2004, KoivistoV2013

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 2.11.2024: Kielitiede:morfologia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:morfologia.)