Kielitiede:morfologia

Tieteen termipankista

muoto-oppi | morfologia

muoto-oppi
morfologia
Määritelmä sanojen sisäisen rakenteen osajärjestelmä: sanojen koostuminen morfeemeista, kielen pienimmistä muotoaineksista, joilla on merkitys
Selite Morfologia on kieliopillisen järjestelmän toinen peruskomponentti syntaksin eli lauseopin ohella. Morfologian tutkimuksessa tarkastellaan morfeemien rakennetta ja käyttöä sananmuodostuksessa ja taivutuksessa.
Lisätiedot VISK, määritelmät: Morfologiaa on yksittäisten sananmuotojen koostumuksen kuvaaminen, esim. se, miten määräytyy illatiivin pääte (taloon, huoneeseen, maahan jne.). Morfosyntaksiin taas kuuluu esimerkiksi kuvaus illatiivin tehtävistä erilaisissa lauserakenteissa tai vaikkapa subjektin ja verbin kongruenssi.

Erikieliset vastineet

morfologiaSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
morphologyenglanti (English)
hämioppâinarinsaame (anarâškielâ)
morfologiainarinsaame (anarâškielâ)
morfologiakoltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
ååʹbleǩmättkoltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll)
hábmeoahppaluulajansaame (julevsámegiella)
morfologijaluulajansaame (julevsámegiella)
hápmeoahppapohjoissaame (davvisámegiella)
morfologiijapohjoissaame (davvisámegiella)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HäkkinenK2007, KFT1993, KarlssonF2004, KoivistoV2013

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kielitiede:morfologia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:morfologia.)