Kielitiede:kielioppi
kielioppi
kielioppi |
Määritelmä
kielen järjestelmä ja rakenne tai sen kuvaus
Selite
Kieliopin osa-alueita ovat morfologia, syntaksi ja fonologia sekä monien kuvausten mukaan semantiikkakin. Deskriptiivisen eli kuvailevan tieteellisen kieliopin lisäksi termiä käytetään myös kielenkäyttöä ohjailevista (normatiivisista) kieliopeista eli kielioppaista, joihin sisällytetään lisäksi oikeinkirjoitusohjeita. Fred Karlssonin (2022) mukaan sanalla kielioppi on neljä merkitystä: (1) kielen järjestelmä, (2) sen lingvistinen tai pedagoginen kuvaus, (3) kielioppikirja ja (4) kielenkäyttäjän mentaaliedustus kielensä järjestelmästä.
Lisätiedot
Termin varhaisia suomenkielisiä muotoja Elias Lönnrotilla (1847) olivat kielenoppi ja kielimä.
Erikieliset vastineet
grammar | englanti (English) | |
grammatihke | eteläsaame (åarjelsaemien) | |
kielâoppâ | inarinsaame (anarâškielâ) | |
ǩiõllmätt | koltansaame (nuõrttsääʹmǩiõll) | |
giellaoahppa | luulajansaame (julevsámegiella) | |
grammatihkka | luulajansaame (julevsámegiella) | |
giellaoahppa | pohjoissaame (davvisámegiella) | |
grammatik | ruotsi (svenska) | |
Grammatik | saksa (Deutsch) | |
grammatika | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- fonologia (alakäsite)
- kieliopillinen
- kieliopillistuminen
- morfologia (alakäsite)
- semantiikka
- syntaksi (alakäsite)
Käytetyt lähteet
HäkkinenK2007, KarlssonF2022, Lönnrot1847-48, VISK2008, VilkunaM1996
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:kielioppi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kielioppi.)