Kielitiede:kansankieli
kansankieli | vernakulaari
| kansankieli | |||
| vernakulaari |
Määritelmä
jollain alueella puhuttu kielimuoto, esimerkiksi jonkin maan, maakunnan tai kaupungin asukkaiden puhuma kieli tai murre, jolla ei ole tietoisesti kehitettyä normistoa ja joka siksi usein kontrastoituu alueen viralliseen, normitettuun standardikieleen
jollain alueella puhuttu kielimuoto, esimerkiksi jonkin maan, maakunnan tai kaupungin asukkaiden puhuma kieli tai murre, jolla ei ole tietoisesti kehitettyä normistoa ja joka siksi usein kontrastoituu alueen viralliseen, normitettuun standardikieleen
Selite
Suomessa kansankieli-termiä on käytetty varsinkin 1870-luvulta 1970-luvulle asti suomen paikallismurteiden yhteisnimityksenä yleis- tai kirjakieleen verrattuna. Murteiden lisäksi termillä viitattiin monikielisessä sääty-yhteiskunnassa yläluokan ja hallinnon käyttämien kielten vastakohtana kaikkiin kouluttamattomien kansanihmisten puhumiin äidinkieliin (esim. Ruotsin kuningaskunnassa suomen lisäksi mm. ruotsiin ja saameen, Venäjällä lukuisiin muihinkin kieliin). Viime aikoina sen rinnalle on tullut lainasana vernakulaari, jossa käsitteellinen kytkös sosiaaliluokkiin ei ole yhtä ilmeinen.
Suomessa kansankieli-termiä on käytetty varsinkin 1870-luvulta 1970-luvulle asti suomen paikallismurteiden yhteisnimityksenä yleis- tai kirjakieleen verrattuna. Murteiden lisäksi termillä viitattiin monikielisessä sääty-yhteiskunnassa yläluokan ja hallinnon käyttämien kielten vastakohtana kaikkiin kouluttamattomien kansanihmisten puhumiin äidinkieliin (esim. Ruotsin kuningaskunnassa suomen lisäksi mm. ruotsiin ja saameen, Venäjällä lukuisiin muihinkin kieliin). Viime aikoina sen rinnalle on tullut lainasana vernakulaari, jossa käsitteellinen kytkös sosiaaliluokkiin ei ole yhtä ilmeinen.
Lisätiedot
Termin vernakulaari lähtökohtana oleva latinan sana tarkoitti alkuaan kotona syntynyttä (orjaa), sitten yleisemmin jotain kotoista tai kotimaista, esimerkiksi roomalaista ihmistä, pääkaupungin alkuperäisasukasta, oman maan tapoja, kieltä jne. Henrik Gabriel Porthan käytti 1700-luvun lopulla latinankielistä adjektiivia vernaculus sekä savon murteesta, jota käytettiin hänen mukaansa suomalaisessa runolaulussa, että läntisestä "yleismurteesta", jota taas käytettiin kansalle osoitetussa uskonnonopetuksessa. Nykyisin se kuulostaa neutraalimmalta termiltä kuin sana kansankieli, mikä ehkä tekee sen käytön houkuttelevaksi. Termiä vernakulaari käytetään muilla aloilla ainakin arkkitehtuurissa viittaamassa kansanomaiseen rakennustaiteeseen.
Termin vernakulaari lähtökohtana oleva latinan sana tarkoitti alkuaan kotona syntynyttä (orjaa), sitten yleisemmin jotain kotoista tai kotimaista, esimerkiksi roomalaista ihmistä, pääkaupungin alkuperäisasukasta, oman maan tapoja, kieltä jne. Henrik Gabriel Porthan käytti 1700-luvun lopulla latinankielistä adjektiivia vernaculus sekä savon murteesta, jota käytettiin hänen mukaansa suomalaisessa runolaulussa, että läntisestä "yleismurteesta", jota taas käytettiin kansalle osoitetussa uskonnonopetuksessa. Nykyisin se kuulostaa neutraalimmalta termiltä kuin sana kansankieli, mikä ehkä tekee sen käytön houkuttelevaksi. Termiä vernakulaari käytetään muilla aloilla ainakin arkkitehtuurissa viittaamassa kansanomaiseen rakennustaiteeseen.
Erikieliset vastineet
| vernacular | englanti (English) | |
| vernacula | latina (Latina) | |
| langue vernaculaire | ranska (français) | |
| folkmål | ruotsi (svenska) | |
| Volkssprache | saksa (Deutsch) | |
| народный язык | venäjä (русский) | |
| rahvakeel | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- kansalliskieli
- kansandialektologia
- kansanetymologia
- kansankielinen termi (alakäsite)
- kansanlingvistiikka
- kirjakieli
- murre
- puhekieli
- standardikieli
- yleiskieli
Käytetyt lähteet
LaitinenL1997, PaunonenH2001, MikkolaK&LaitinenL2013, ELL
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Kielitiede:kansankieli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kansankieli.)