jussiivi


jussiivi

Määritelmä (fi)

imperatiivin 3. persoonaa edustava modaalinen verbinmuoto tai konstruktio (suomessa olkoon, olkoot; tehtäköön), jolla on velvoitteen, sallimisen ja luvan antamisen sekä mahdollisuuden merkitykset

Selite (fi)

Deonttista velvoitetta ilmaisevassa jussiivilauseessa voi suomessa olla subjekti: Viimeinen sammuttakoon valot. Sallimista ilmaiseva jussiivi tuottaa usein konsessiivisen merkityksen: menköön mihin hyvänsä, jolla taas on yhteys teoreettisen mahdollisuuden modaalimerkitykseen.
Suomalaisessa lakikielessä jussiivia käytettiin paljon vielä 1970-luvulle asti, esimerkiksi vuonna 1900: Hyväksyvä vastaus, joka on liian myöhään saapunut tarjouksen tekijälle, katsottakoon uudeksi, vastauksen antajan tekemäksi tarjoukseksi.

Lisätiedot (fi)

VISK2008 Jussiivi on nimitys verbinmuodoille, jotka edustavat imperatiivin 3. persoonaa (tulkoon, tulkoot) ja passiivin imperatiivia (tultakoon). Jussiivi ilmaisee mm. velvoitetta tai sallimista sekä esiintyy myönnytystä ilmaisevassa lauseessa, kuten Tapahtukoon mitä tahansa, jään tänne. Tunnuksena on -koon ~ -köön tai -koot ~ -kööt, joka kieltolauseessa liittyy kieltoverbiin, esim. älköön tulko. Toisin kuin imperatiivin 1. tai 2. persoonan sisältävä imperatiivilause, jussiivilause voi aktiivissa alkaa subjektilla ja sisältää genetiivisijaisen objektin, esim. Viimeinen sammuttakoon valon! (» § 1666–, 118.)
Jussiivin merkityssisällöllä on erilaisia vastineita; esim. ranskan subjunktiivi vastaa monessa suhteessa suomen kielen jussiivia (ks. PeltolaR2011).

Erikieliset vastineet

jussive	englanti (English)
le jussif	ranska (français)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

VISK2008, ELL, PeltolaR2011, KannerA2011

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 15.2.2026: Kielitiede:jussiivi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:jussiivi.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →